Kirjoittajat: HAMKin Kestävän kehityksen opiskelijat Katja Siivonen ja Sanna Tamminen
HAMKin kestävän kehityksen opiskelijat esittelevät kirjoituksessaan Katumajärven valumavesien luonnonmukaisia puhdistusmenetelmiä. Teksti käy läpi uppopuupuhdistamot ja biohiilipuhdistamot, niiden vaikutuksen ravinnekuormitukseen sekä ekologiseen tilaan ja monimuotoisuuteen.
Katumajärven tila ja kuormitus
Hämeenlinnan kantakaupungin itäpuolella sijaitseva Katumajärvi on rehevöitynyt järvi ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Järvellä on merkittävää virkistyskäyttöä esimerkiksi kalastuksen, uimarantojen, retkeilyn ja golfkenttien muodossa.
Rehevöitymistä aiheuttaa ravinnekuormitus, erityisesti typpi ja fosfori, joita Katumajärveen tulee useista lähteistä: maa- ja metsätaloudesta, asutuksesta, hulevesistä, maankäytöstä ja sadevedestä.
Katumajärven tilaa on pyritty parantamaan luonnonmukaisin puhdistusmenetelmin jo muutaman vuoden ajan uppopuupuhdistamoilla ja tulevaisuudessa myös biohiilisuodatuksella.
Uppopuupuhdistamot ja biohiilipuhdistamot
Sekä uppopuupuhdistamot että biohiilipuhdistamot suodattavat vedestä ravinteita ja muita haitallisia aineita ja näin vähentävät vesistön ravinnekuormitusta. Uppopuupuhdistamon toiminta perustuu puunrankoihin, jotka upotetaan nippuina esimerkiksi ojaan.
Biohiilipuhdistamo sen sijaan hyödyntää kevytrakenteista ja huokoista biohiiltä, jota valmistetaan korkeassa lämpötilassa ja vähähappisissa olosuhteissa puuaineksesta tai muusta biomassasta. Biohiilen ominaisuudet vaihtelevat, sillä polttoprosessi ja käytetty biomassa vaikuttavat ominaisuuksiin. Biohiilipuhdistamo vaatii biohiilen lisäksi myös muita suodatusmateriaaleja, esimerkiksi hiekkaa.
Biofilmin merkitys
Vedessä puunrangan tai biohiilen pintaan muodostuu biofilmi, eli limamainen kerros levistä ja bakteereista. Molempien puhdistamotyyppien suodattava vaikutus perustuu biofilmiin, sillä biofilmi yhdessä eliöstön kanssa pidättää ravinteita ja muita kuormitusta aiheuttavia aineita. Kuormitus vesistössä vähenee, kun puhdistamo sitoo ravinteet.
Rehevöityminen voi aiheuttaa myös eläin- ja kasvilajiston vähenemistä. Biofilmi kuitenkin tarjoaa lisäksi vesieliöille ruokaa ja elintilaa, eli puhdistamot suodatuksen lisäksi myös tukevat vesistön monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä.
Ravinteiden kierrätys ja hiilivarasto
Biofilmin kautta ravinteet siirtyvät ravintoverkossa eteenpäin eliöltä toiselle. Lisäksi ravinteita voidaan laittaa kiertoon hyödyntämällä käytettyä biohiiltä esimerkiksi maataloudessa. Tällöin vesistöstä pidättyneet ravinteet hyödynnetään uudelleen ravinnon tuotannossa. Biohiili ja uppopuut toimivat myös hiilivarastoina, eli puun ja biohiilen sisältämä hiili ei voi haihtua ilmakehään.
Käytännön toimet Katumajärvellä
Hämeenlinnan Katumajärvellä luonnonmukaisia vedenpuhdistusmenetelmiä on käytetty jo muutaman vuoden ajan. Järven tilasta ja hyvinvoinnista huolehtii Katumajärven suojeluyhdistys ry ja apuna tässä työssä ovat mm. Hämeen ELY-keskus, Vanajavesikeskus ja Hämeenlinnan kaupunki.
Katumajärven ekologinen tila on uusimman mittauksen (2019) mukaan tyydyttävä. Tila on mittausten mukaan hiljalleen parantumassa, vaikka asutus järven ympärillä koko ajan kasvaa.
Järven ulkoisen kuormituksen on kuitenkin mitattu olevan puolitoistakertainen sisäiseen kuormitukseen verrattuna, joten Katumaan laskevien valumavesien suodattamisella on suuri merkitys järven rehevöitymisen hallinnassa ja ehkäisyssä.
Mittausten mukaan sen suurin ravinnekuormitus tulee Myllyojasta, jonne onkin asennettu ensimmäinen uppopuupuhdistamo vuonna 2023. Talvella 2025 asennettiin uusi puhdistamo Petäjänharjunojan laskeutusaltaaseen. Lisää uppopuupuhdistamoita on suunniteltu rakennettavaksi talvella 2026 Niemelänojaan ja sen lisäksi Myllyojan jo olemassa olevaa puhdistamoa suunnitellaan laajennettavaksi kaksinkertaiseksi.
Uutena kokeiluna on tarkoitus rakentaa johonkin Katumajärveen laskevaan ojaan myös biohiilipuhdistamo.
Ravinnekuormituksen määrä vesistössä on hitaasti muuttuva, joten vielä on liian aikaista arvioida puhdistamoiden vaikutusta Katumajärven ekologiseen tilaan. Kuitenkin suojeluyhdistyksen aktiivinen ja ansiokas toiminta on jo pitkään edistänyt järven hyvinvointia ja turvannut sen virkistyskäyttöä monin eri toimin.
Lähteet
- Bergman, M. (2024). Biohiili- ja rankanippusuodatuksen vaikutus oja- ja purovesien laatuun Renkajärven alueella [opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090724851
- Bioenergia ry. (24.1.2025). Biohiili. Haettu 18.10.2025 osoitteesta https://www.bioenergia.fi/biohiili/
- Elo, A. (2020). Biohiili valumavesien suodatuksessa. https://www.vanajavesi.fi/2020/wp-content/uploads/2019/03/Biohiili-valumavesien-suodatuksessa-Hamk.pdf
- Heinilä, A. (2023). Uppopuupuhdistamo – opas menetelmän käyttöön. https://vesi.fi/aineistopankki/uppopuupuhdistamo-opas-menetelman-kayttoon
- Katumajärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtajan Markku Pohjolan asiantuntijahaastattelu
- Pohjola, M., Salminen, J. & Mäkelä S. (2023). Katumajärven hoitosuunnitelma 2023–2027. Katumajärven suojeluyhdistys ry. https://katumajarvi.fi/wp-content/uploads/2023/08/2023-2027_Katumajarven-hoitosuunnitelma_final.pdf
- Suomen ympäristökeskus. (2.12.2019). Mistä rehevöityminen johtuu? https://www.vesi.fi/vesitieto/mista-rehevoityminen-johtuu