Katumajärven eteläosassa tehty isosorsimon koneellinen poisto valmistui lokakuun alussa. Työt etenivät pääosin suunnitellusti, ja poistettavaksi suunnitellut kasvustot saatiin suurimmaksi osaksi poistettua.
Laajat kasvustot poistettiin kelluvalla kaivurilla
Kelluvalla kaivurilla poistettiin järven suurimmat isosorsimokasvustot erityisesti Petäjäharjunojan suulta, jossa kasvusto kattoi noin 470 neliömetrin alueen. Paikalta nostettiin runsaasti paksua “isosorsimopatjaa”, joka saatiin irti kaivurin harakauhalla.
Kasvustoa poistettiin myös Katuman lavan ja Harvialanojan läheisyydestä sekä Solvikin venevalkaman vierestä. Harvialanojan suu osoittautui kivisen pohjan vuoksi haastavaksi, ja siellä poisto tehtiin lopulta maalta käsin pitkäpuomikoneella.
– Hanke saatiin pääosin hyvin päätökseen. Jonkin verran kasvustoa jäi poistamatta kivisyyden takia Harvialanojan suulta ja Katuman lavan lähistöltä, kertoo Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola.
Solvikin ranta siivottiin ja kasvimassat kompostoitiin
Poistetut kasvustot kuljetettiin proomulla Solvikin uimarannalle, joka toimi tilapäisenä läjityspaikkana. Kasvimassat vietiin sieltä edelleen Hämeenlinnan Kuuslahden kompostointilaitokselle.
Yhteensä poistettua isosorsimomassa kertyi 360 tonnia ja 24 kuormaa, joista Hämeenlinnan kaupunki rahoitti 20 ja loput suojeluyhdistys. Työmaan päätyttyä Solvikin ranta siivottiin ja maisemoitiin lokakuun alussa.
Isosorsimon poistosta hyötyä myös vedenlaadulle
Katumajärven rehevöitymisen taustalla on liiallinen fosforin ja typen määrä järvivedessä. Suuntaa antavien laskelmien mukaan hankkeessa poistettiin isosorsimomassan mukana merkittävä määrä ravinteita – noin 65 kiloa fosforia ja 360 kiloa typpeä.
Dronekuvauksella seurataan tuloksia
Poistokohteet kuvattiin dronella työn päätyttyä. Kuvien avulla voidaan seurata, miten kasvustot uusiutuvat ja missä kohteissa tarvitaan jatkotoimia tulevina vuosina.
– Ensi kesänä on tarkoitus selvittää, voidaanko Harvialanojan suulla ja Katuman lavan lähistöllä tehdä pressutusta ja täydentävää kitkentää esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijatalkoissa, Pohjola kertoo.
Koneellinen poisto on osa Katumajärven suojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen kolmivuotista isosorsimon torjuntahanketta (2025–2027).
Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta.
Dronekuva Petäjäharjunojan suulta: laajin kasvusto, noin 470 m², poistettiin kelluvalla kaivurilla syyskuussa 2025.
Lue lisää hankkeesta ja sen taustoista: katumajarvi.fi/toiminta/isosorsimon-torjuntahanke
