Minun Katumani- sarja kertoo erilaisista ihmisistä ja heidän henkilökohtaisesta suhteestaan pieneen järveemme. Järveen, jolla on myös oma vaiherikas historiansa. Katuman ystävät tulevat läheltä ja kaukaa, nyt suhteestaan järveemme kertoo Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila. Helille järvi on tullut tutuksi hänen työnsä kautta ja hän onkin kirjoittanut useita raportteja Katumajärven tilasta.
- Mikä on ensimmäisin muistosi Katumajärvestämme?
Olen muuttanut Hämeenlinnaan syksyllä 1991. Asetuin asumaan Katisiin ja huomasin pian, että kerrostaloasukkaat kävivät aamu-uinnilla Katumajärvessä. Niukkajärviseltä seudulta kotoisin olevana Katumajärvi ja ylipäätään Hämeenlinnan järvisyys oli suuri ihastuksen kohde. Järvi tuli toki tutuksi myös työni kautta. Jo samaisena syksynä käynnistyi työ suojeluyhdistyksen perustamiseksi Katumajärvelle ja yhdistys perustettiin kevättalvella 1992. Olin tuossa kokouksessa itsekin mukana tosin kaupungin edustajana. - Minkälainen suhde Sinulla on tähän järveen, joka sijaitsee keskellä kaupunkia?
Katumajärvi kuuluu arkimaisemaani, sillä ohitan se joka aamu töihin mennessäni ja näin panen merkille järvellä tapahtuvat vuodenaikaismuutokset. Työssäni seuraan Katumajärven tilaa ottamalla vesinäytteitä ja tekemällä vesistötutkimuksia niin itse järvellä kuin siihen laskevissa ojissakin. Olen kirjoittanut aika monta raporttia Katumajärven tilasta vuosien saatossa.
Katumajärven suojeluyhdistys on koko toiminta-aikansa ollut hyvin aktiivinen ja esimerkiksi esitelehtisiä on tehty ainakin kolme kertaa. JÄRKI-hankkeessa Katumajärvi oli seitsemän muun kantahämäläisen järven kanssa kunnostus- ja suojelukohteena. Vast'ikään aloittamamme PAKKA-hanke tarjoaa mahdollisuuksia laajennettuun vesinäytteenottoon ja isosorsimoiden levittäytymisen hillitsemiseen Ruununmyllyjoen suulla. - Milloin järvemme on Sinusta kauneimmillaan?
Vähän vaikea sanoa milloin se on kauneimmillaan, koska niitä hetkiä on aika paljonkin: keväisin jäiden lähtiessä, hiirenkorvien puhjetessa, kesäillan tyvenessä, elokuun illan pimetessä, lokakuisena aurinkoisena päivänä puiden ruskan ollessa parhaimmillaan vai helmikuisessa auringonpaisteessa? Valitsen kauneimmaksi hetkeksi helteisen kesäpäivän, jolloin järveen voi pulahtaa virkistäytymään ja jolloin taustataivaalla näkyvät tummat ukkossävyt nostavat maiseman värit kauniiseen loistoon. - Mistä olet huolestunut Katuman puolesta?
Olen huolestunut siitä, että osa ihmisistä tuntuu menettäneen kykynsä nähdä, kuinka tärkeää luonto ja vesistöt ovat ihmisille. Tai eivät vain yksinkertaisesti välitä. Olen huolestunut siitä, että Katumajärven ekologinen tila heikkenee ja etääntyy luonnontilaisesta. Katumajärven kannalta keskeistä on järveen tulevan ulkoisen kuormituksen rajaaminen järven kantokyvyn mukaiseksi. Katumajärvellä on pitkä geologinen historia takanaan ja se tulee säilymään vuosisatoja jälkeemme - me voimme vaikuttaa siihen, minkälainen sen tila ja käyttökelpoisuus ihmisten ja eliöiden kannalta on. - Mitä toivot järvellemme?
Toivon, että Katumajärven ekologinen tila nousee tyydyttävästä selkeästi hyvän puolelle. Katumajärven tila on ollut kehittymässä parempaan suuntaan, mutta toistaiseksi tämän vähähumuksisen järven tila on jäänyt vielä tyydyttävän puolelle. Aikanaan järven näkösyvyys saattoi olla yli viisikin metriä. Toivon, että tulevaisuudessa veden kirkkaus paranee ja järven luonto säilyy monimuotoisena. Toivon, että Katumajärven ympärillä oleva asutus saadaan kokonaisuudessaan viemäriverkoston piiriin ja riskitekijät voidaan poistaa. Toivon, että Katumajärvi saa lisää tukijoita ja suojelijoita, ja vesistöjemme arvo ymmärretään ja huomioidaan myös päätöksenteossa.
Heli Jutila FT, MBA, toimii Hämeenlinnan Kaupungin ympäristöasiantuntijana Yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikössä, Maankäytön suunnittelu /Viranomaispalveluissa. Heli on kirjoittanut monta raporttia Katumajärven tilasta, merkittävimpiä tuotoksia ovat mm:
- JUTILA HELI & SALMINEN PIA 2006: Hämeenlinnan Katumajärven tila ja kuormitus - Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 2. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, JÄRKI-hanke. 85 s. ja 16 liitettä.
- JUTILA HELI & KOUVO MATTI 2006: Katumajärven vesi- ja rantakasvillisuuskartoitus - Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 8. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, JÄRKI-hanke. 28 s. + 17 liitettä
- KESÄNIEMI OUTI & JUTILA HELI 2006: Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen - Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 4. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, JÄRKI-hanke. 66s. ja 2 liitettä.