1. Mikä on ensimmäisin muistosi Katumajärvestämme?
Osallistuin 10 - vuotiaana Kipinäniemen lasten hiihtokilpailuihin ja latu kiersi osittain Katumankin puolella. Voitin kisan, mutta seisoin kuitenkin 2. korokkeella. Kyllä siinä leuka väpätti, ennen kuin virhe korjattiin, hiihdin lähes kiinni edellä lähteneen kilpailijan. Toinen varhainen muisto on 90 – luvulta, kun silloisen tyttöystäväni appiukko esitteli minulle ylpeänä ämpärillistä muikkuja, jotka hän oli Katumasta pyytänyt. En kehdannut silloin häntä korjata, että ämpäri oli täynnä salakoita.
2. Minkälainen suhde Sinulla on tähän järveen, joka sijaitsee keskellä kaupunkia?
Työn merkeissä Katumalla on paljon tullut paljon vuosien aikana vierailtua. Hieman erilainen neuvontatapahtuma on tältä talvelta, kun pidimme Vanajavesikeskuksen kanssa Sålvikinrannan- ja Sairion päiväkotilaisille hauskan pilkkipäivän ja kesällä on luvassa jatkoa kalastuspäivän merkeissä.Rapukannan elvyttämisessä olen ollut mukana Katumalla. Esimerkiksi 2000-luvulla teimme Katumalla rapukantojen kartoitusta. Hämeenlinnan kalastusalue yhteistyössä Katumajärven kalastusyhdistyksen kanssa istutti jokirapuja uudelleen rapuruton jälkeen ja toivoimme, että kanta lisääntyisi. Muistan hyvin, kuinka taskulamppujen valossa saimme todeta, että järven pohjalla oli kuolleita rapuja, joten kanta ei lähtenyt toivottuun kasvuun. Tämän jälkeen aloitettiin täplärapuistutukset. Alkuun täplärapukanta tuottikin hyvin, mutta nykyisellään täplärapua on Katumalla saatu pieniä määriä. Vuonna 2014 Katumajärven kalastusyhdistys istutti täplärapuja Katumalle. Muutaman vuoden kuluttua voimme nähdä onko kanta lähtenyt elpymään.
3. Milloin järvemme on Sinusta kauneimmillaan?
Olen ehdottomasti syksy- ja talvi-ihminen. Ensimmäisten pakkasaamujen jäljiltä kuulaan kirkas syksyinen järvimaisema on kaunis, kun pakkanen on värjännyt maiseman syksyn väreihin. Järvi on kaunis myös talvi-aamuina kun jään pinta on kirkas ja pinnalle on syntynyt kuurankukkasia.Katumalla jäät ovatkin vahvat, koska virtauksia on suhteellisen vähän. Varoa täytyy kuitenkin esimerkiksi Kutalanjoen ja Ruununmyllyn seutua. Tänä vuonna oli erittäin paksua teräsjäätä 35 senttiä.
4. Mistä olet huolestunut Katuman puolesta?
Ei nyt erityisen huolestunut täydy olla. Katuma on puhdas järvi ja sitä rasittavat pääsääntöisesti ilmansaasteet sekä valuma-alueelta tulevat ravinteet. Katuman ranta-alueilla on runsaasti golf-kenttien myötä lannoitettua nurmialueita. Sieltä tulevia valumavesiä on varmasti syytä tarkkailla. Mielestäni järvelle olisi hyvä tehdä myös kalakannan kartoitus. Rysillä on saatu särkikalaa nostettua ylös, mutta se ei riitä kertomaan koko järven kalakannan rakennetta. Yksi määritelmä järven puhtaudesta on sen kalakanta. Katumaan on istutettu viimeaikoina onnistuneesti myös kuhaa ja ankeriaat viihtyvät hyvin Mantereenlinnan liki 20 metrin syvänteissä.
5. Mitä toivot järvellemme?
Puhdasta tulevaisuutta. Meidän on hyvä muistaa, että järveä ei puhdisteta sen sisällä, vaan rajoittamalla sen ulkoista kuormaa. Siksi on tärkeää, että tulevaisuudessa kunnostetaan valuma-alueita, niin sitä kautta rehevöitymistä saadaan vähennettyä. Samoin toivoisin, että Katuman pohjoispään eri osakaskunnat järjestäytyisi ja siirtäisivät kalavedenhoidon sekä kalastuksen järjestämisen Katumajärven kalastusyhdistykselle. Yhdessä saadaan aina enemmän aikaiseksi ja seuranta on selkeämpää.
Petri Mäkinen on syntyperäinen hämeenlinnalainen ja toiminut vuodesta 1996 kalatalousneuvojana Hämeen kalatalouskeskuksessa joka toimii organisaatiossa ProAgria Etelä-Suomi