Siirry sisältöön

Uutiset

Hyvä joululahjaidea on tehdä kannatusmaksu Katumajärven suojeluyhdistykselle.

- Aineettomana joululahjana läheiselle ja ystävälle voi maksaa haluamansa suuruisen kannatusmaksun KaSylle, yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola sanoo.

Kannatusmaksun voi maksaa näin:

Summan voi maksaa tilille FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry.

  • Kirjaa viestikenttään: Kannatusmaksu sekä kenen nimissä maksu tehdään.

 

Yhdistyksen hallitus kannustaa myös kaikkia liittymään Katumajärven suojeluyhdistykseen. Jäsenyys auttaa vahvistamaan järven hankkeiden sekä virkistystoiminnan jatkoa.

Jäseneksi voi liittyä:

  • Käyttämällä Mobile Paytä. Uusi jäsen voi maksaa 10 euron jäsenmaksun numerolla 14527 ja laittamalla viestikenttään oman nimensä ja sähköpostiosoitteensa.
  • Maksamalla 10 euron jäsenmaksun tilille FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry. Kirjaa viestikenttään oma nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Myllyjoen ravinnekuormitusselvitys -hankkeessa oli tarkoitus selvittää, mistä aiheutuu Myllyjoen veden merkittävä ravinnepitoisuuksien nousu Kankaistenjärven ja Matkolammin ja Katumajärven välillä.

Hanke toteutettiin tämän vuoden aikana yhteistyössä Matkolammin suojeluyhdistyksen kanssa.

Rahoitusta hankkeeseen saatiin Hämeen ELY- keskukselta, Hämeenlinnan kalatalousalueelta ja Vanajavesikeskukselta.

Hankkeen taustaa

Myllyjoki on puhdasvetisen ja hyvässä ekologisessa tilassa olevan Kankaistenjärven laskujoki. Se virtaa noin 10 km:n matkan Kankaistenjärvestä Matkolammiin ja siitä edelleen Katumajärveen. Myllyjoki on kummallekin järvelle tärkeä, sillä ne saavat pääosan vedestään Myllyjoesta.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedettiin, että

  • Myllyjoen vedenlaatu heikkenee selvästi matkalla Kankaistenjärvestä Matkolammiin ja Katumajärveen
  • Myllyjoki on virtaamaltaan suurin Katumajärveen laskeva oja ja suurin ravinnekuormittaja vastaten n 51 % fosforikuormituksesta ja n 68 % typpikuormituksesta.
  • Hankkeen tavoitteena oli selvittää Myllyjoen tämänhetkinen veden laatu ja mistä ravinteet siihen tulevat sekä ehdottaa mahdollisia toimenpiteitä ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

 

Yhteishanke poiki opinnäytetyön

  • hankkeeseen saatiin merkittävää apua HAMK:in kestävän kehityksen opiskelija Laura Iskalalta, joka toimi aktiivisesti hankkeessa ja teki siitä opinäytetyön ”Myllyjoen ravinnekuormitusselvitys”
  • työssä otettiin vesinäytteitä eri kohdista Myllyjokea sen selvittämiseksi mistä ravinteet jokeen tulevat
  • tämän lisäksi pohdittiin suojeluyhdistysten ja asiantuntijoiden kanssa ehdotuksia mahdollisista toteutettavista toimista Myllyjoen ravinnekuormituksen vähentämiseksi

Yhdistys palkitsi Laura Iskalan stipendillä hyvin tehdystä työstä.

 

Hankkeen johtopäätökset

Hyvä asia on, että ravinnepitoisuudet Myllyjoessa eivät olleet kasvaneet verrattuna aiempien vuosien näytteisiin.

Päätelmänä on, että Myllyjoen kuormitus koostuu pääosin hajakuormituksesta, joka tulee sen laajalta valuma-alueelta. Merkittävimpiä hajakuormittajia valuma-alueella ovat maatalous, metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet.

Tutkimusten perusteella löydettiin kuitenkin kolme sivu-uomaa, jotka aiheuttivat selvän ravinnepitoisuuksien nousun Myllyjoessa.

Alustavat toimenpide-ehdotukset

  • Myllyjoen uppopuupuhdistamon laajennus
  • uusien uppopuupuhdistamon paikkojen selvittäminen Myllyojassa ja siihen laskevissa ojissa

Yhdistyksen hallitus piti vuoden viimeisen kokouksensa perinteisesti ravintola Piparkakkutalossa.  Kokouksessa käytiin läpi toiminnan tilannekatsaus mm. eri hankkeiden, neuvottelujen ja tapahtumien osalta.

- KaSy käy parhaillaan keskustelua Hämeenlinnan kaupungin kanssa mm. katumajärveen vaikuttavien kaavoitussuunnitelmien osalta. Yhdistys on antanut lausunnon Kappolan ja Mettolan asemakaavoihin liittyen, kertoo KaSyn puheenjohtaja Markku Pohjola.

Mukaan kokoukseen saatiin myös Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä, joka on ollut jo vuosia yhdistyksen arvokas yhteistyökumppani monessa kehityshankkeessa.

- Yhteistyö Suvin kanssa on mutkatonta ja tiivistä. Yhdistys arvostaa korkealle hänen monipuolista tietotaitoaan, josta on suuri hyöty KaSyn toiminnalle, Pohjola kiittää.

Suuntaviivoja tulevaan vuoteen

Elokuun vuosikokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma loi suuntaa myös alkuvuoden toimintaan.

- Uusi uppopuupuhdistamo tullaan rakentamaan Petäjäharjuojaan tulevan talven aikana. Vieraslajien kartoitukseen on käynnissä suunnitteluhanke isosorsimon poistoon, joten hyvällä tahdilla yhdistys siirtyy kohti uutta vuotta, Markku Pohjola summaa.

Aineeton joululahja katumajärven hyväksi

Joululahjaideana voi tehdä kannatusmaksun KaSylle.

- Aineettomana joululahjana läheiselle ja ystävälle voi maksaa haluamansa suuruisen kannatusmaksun KaSylle, Pohjola sanoo.

Summan voi maksaa tilille FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry. Kirjaa viestikenttään: Kannatusmaksu sekä kenen nimissä maksu tehdään.

Hallitus kannustaa myös kaikkia liittymään Katumajärven suojeluyhdistykseen ja vahvistamalla omalla jäsenyydellään järven hankkeiden sekä virkistystoiminnan jatkoa.

Jäseneksi voi liittyä esimerkiksi käyttämällä Mobile Paytä. Uusi jäsen voi maksaa 10 euron jäsenmaksun numerolla 14527 ja laittamalla viestikenttään oman nimensä ja sähköpostiosoitteensa.

Katumajärven suojeluyhdistyksen hallitus kokouksen jälkeen Ravintola Piparkakkutalossa perjantaina 29.11.2024. Kuvassa vasemmalta, Arto Stolt, Suvi Mäkelä, Markku Pohjola, Jyrki Salminen, Satu Lehtinen, Ville Nieminen, Raimo Örlund, Tiina Ven, Johanna Maasto ja Pekka Lunnikivi. Hallituksen jäsen Eeva Järveläinen ei päässyt tälle kertaa mukaan. (kuva Pekka Lunnikivi)

Katumajärvellä kartoitettiin järven eteläpään isosorsimokasvustojen tilannetta maanantaina 22.10.2024 osana Vanajavesikeskuksen toimesta aloitettua isosorsimoprojektia.

Isosorsimo on heleänvihreä rantakasvi ja aggressiivisesti leviävä vieraslaji, joka aiheuttaa rantojen umpeenkasvua, haittaa virkistyskäyttöä sekä syrjäyttää paikallisia alkuperäislajeja. Katumajärvellä on useita pienikokoisia isosorsimoesiintymiä sekä muutama isompi kasvusto.

- On tärkeää tehdä suunnitelmallisia poistotoimenpiteitä sekä hillitä isosorsimon leviämistä, etteivät kasvustot runsastu ja aiheuta isompaa haittaa järvelle. Tällöin torjunta olisi jo paljon haastavampaa, toteaa ympäristökoordinaattori Heidi Kontio Vanajavesikeskuksesta.

Katumajärvellä on kahtena syksynä järjestetty HAMK:in opiskelijoiden toimesta isosorsimon kartoitus- ja kitkentätalkoita, joiden pohjalta Katumajärven suojeluyhdistyksessä nousi kiinnostus isosorsimon järjestelmälliseen poistamiseen sekä leviämisen estämiseen järvellä.

Työn alla suunnitelma isosorsimon poistamiseksi ja leviämisen estämiseksi

Hyrian ympäristö- ja luontoalan opiskelija Anne Ovaska laatii suunnitelman Katumajärvelle isosorsimokasvustojen poistamiseksi. Suunnitelman laatiminen kuuluu Annen ympäristönhoidon työharjoitteluun Vanajavesikeskuksessa ja se valmistuu alkuvuodesta 2025. Aihe sopi hyvin Annelle, joka oli kiinnostunut vesienhoidosta ja suunnitelman laatimisesta osana syksyllä alkanutta harjoitteluaan.

Työn pohjana hyödynnetään aikaisempia isosorsimokartoituksia ja kohteita tarkennetaan tarvittaessa maastokäyntien avulla eri puolilla Katumajärveä. Samalla kartoitetaan eri esiintymille soveltuvia poistomenetelmiä ja laaditaan suosituksia ranta-asukkaille isosorsimon omatoimiseen poistoon.

- On hienoa, että Vanajavesikeskus on ottanut Katumajärven isosorsimotorjunnan työlistalleen. Olemme saaneet jo paljon apua HAMKin opiskelijoilta kitkentätalkoissa Kipinäniemessä ja kolmella Katumajärven uimarannalla, joilla tilanne on parantunut selvästi. On todella hyvä, että koko järvelle saadaan kokonaisvaltainen ja paikkakohtainen suunnitelma isosorsimon poistamiseksi, sanoo Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola.

Anne Ovaska (vas.) ja Heidi Kontio lähdössä kartoittamaan Katumajärven eteläpään isosorsimoesiintymien tilannetta. Kuva Markku Pohjola.

HAMKin kestävän kehityksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat talkoilivat jälleen Katumajärvellä tiistaina 3.9.2024. Vastaavat talkoot järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa.

Talkoiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Katumajärven suojeluyhdistyksen lisäksi HAMKin, Vanajavesikeskuksen, Hämeenlinnan soutajien ja Hämeenlinnan kaupungin edustajia.

Tänä vuonna kitkettiin myös Katumajärvelle levinnyttä, harmillista vieraslaji isosorsimoa ja tehtiin risusavottaa Kipinäniemessä. Viime vuonna opiskelijoiden tekemän isosorsimokartoituksen perusteella isosorsimon kitkeminen kohdistettiin Kipinäniemeen ja Mäskälän, Solvikin ja Idänpään uimarannoille ja niiden läheisyyteen.

Kipinäniemessä jatkettiin ranta-alueen vesakon raivaamista ja opiskelijat siirsivät kaadetut puunrangat tienvarteen poiskuljetusta varten. Hämeenlinnan kaupunki järjestää pressujen päälle läjitettyjen isosorsimokasvustojen poiskuljetuksen.

Isosorsimoin kitkentä käsin ja puunrankojen rahtaus ovat rankkaa hommaa, joten opiskelijoilla oli fyysisesti rankka talkoopäivä. Tästä suuret kiitokset kaikille talkoisiin osallistuneille!

Suuret kiitokset myös HAMK:in opettajille, Vanajavesikeskuksen, Hämeenlinnan soutajien ja Hämeenlinnan kaupungin edustajille!

 

 

#ProKatumajärvi #HAMK #HämeenlinnanSoutajat #Hämeenlinna #HämeenlinnanSeudunSotainvalidit #Vanajavesikeskus

#Yhteistyö #KestäväKehitys

Katumajärven suojeluyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 25. elokuuta Sotainvalidien veljesmajalla Kipinäniemessä. Kokouksessa käsiteltiin päättyneen toimintakauden vuosikertomus ja tilinpäätös sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma alkavalle kaudelle.

Tänä vuonna käynnistetyn kolmivuotisen Pro Katumajärvi- hankkeen keskeisenä tavoitteena on järven ravinnekuormituksen vähentäminen. Kauden 2024-2025 toimintasuunnitelman mukaan tavoitteena on rakentaa Petäjäharjunojaan uppopuupuhdistamo ja sekä selvittää Myllyjoen ravinnekuormitus yhdessä Matkolammin suojeluyhdistyksen kanssa.

Lue vuosikertomus kokonaisuudessaan tästä: KaSy vuosikertomus 2023-2024

Lue yhdistyksen toimintasuunnitelma tästä: KaSy Toimintasuunnitelma 2024-2025

Hallituksen kokoonpano

Vuosikokous päätti yhdistyksen hallinnon jäsenistä. Hallitukseen valittiin kymmenen jäsentä. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat Satu Lehtinen ja Ville Nieminen, lämpimästi tervetuloa mukaan!

Puheenjohtajana jatkaa Markku Pohjola. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Jyrki Salmisen, joka näin jatkaa tehtävässään.

Hallitus kiittää hallitustehtävänsä jättänyttä Hanna Kivelää hyvästä työstä Katumajärven suojeluyhdistyksen hyväksi!

Hallituksen kokoonpano kaudelle 2024-2025:

Puheenjohtaja: Markku Pohjola

Varapuheenjohtaja: Jyrki Salminen

Hallitus: Eeva Järveläinen, Satu Lehtinen, Pekka Lunnikivi, Johanna Maasto, Ville Nieminen, Jarmo Mäki-Uuro, Arto Stolt, Tiina Ven ja Raimo Örlund.

Hallituksen järjestäytymiskokous, vasemmalta Arto Stolt, Tiina Ven, Jarmo Mäki-Uuro, Markku Pohjola, Satu Lehtinen ja Ville Nieminen.

Jäsenmaksu 2025

Myös tulevan vuoden jäsenmaksun suuruus pidettiin edellisvuosien tasolla. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 10 euroa ja yritys- sekä yhteisöjäsenten jäsenmaksu 100 euroa vuodessa. Lasku vuoden 2025 jäsenmaksusta lähetetään tammi-helmikuussa jäsenille sähköpostitse.

Toimintaa voi tukea myös vapaaehtoisella kannatusmaksulla jäsenmaksun lisäksi.

Liity jäseneksi

Jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun ja laittamalla viestikenttään oma nimi sekä sähköpostiosoite.

Maksun voit maksaa tilille: FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry.

Jäsenmaksun ja kannatusmaksun voi suorittaa nyt myös Mobile Payllä numerolla 14527.

Liittymistieto on hyvä laittaa myös yhdistyksen osoitteeseen katumajarvi@gmail.com yhdistyksen tiedotuksen varmistamiseksi.

QR-koodi #14527

Yhdistys kutsuu mukaan somesta sekä tiedotus- ja markkinointitehtävistä kiinnostuneita tekemään käytännön tiedotustoimia ja kehittämään uusia ideoita yhdistyksen toimintaan sekä näkyvyyteen.

Laita viestiä katumajarvi@gmail.com tai yhdistyksen puheenjohtajalle Markku Pohjolalle, niin jutellaan lisää.

Tule mukaan, olet tervetullut!

 

Jälleen on aika kokoontua Katumajärven suojeluyhdistyksen vuosikokoukseen.

Aika: 25.8.2024 klo 15.00
Paikka: Sotainvalidien Veljesmaja, Kipinäniementie 17, Hämeenlinna

Tule kuulemaan ajankohtaiset kuulumiset mm. uppopuupuhdistamon ja muiden yhdistyksen hankkeiden osalta.

Sääntömääräisten asioiden käsittelyn jälkeen on mahdollisuus keskusteluun yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista.

Kahvitarjoilu.

Lämpimästi tervetuloa!


Sotainvalidien Veljesmaja Kipinäniemessä Katumajärven rannalla.

Olemme vaihtaneet Katumajärvibarometrin nimen Katumajärvi-infoksi, mikä on HAMK:in opiskelijoiden tekemä ehdotus.

Uusi nimi kuvaa paremmin sivuston sisältöä jatkossa, sillä tavoitteemme on lisätä sinne  mittaustulosten lisäksi myös muuta sisältöä kuten tiedotteita tapahtumista järvellä. Tarjoamme mahdollisuuden tiedottamiseen myös yhteistyökumppaneillemme.

Näin lisäät Katumajärvi-infon pikakuvakkeeksi puhelimeesi

Esimerkiksi käyttäessäsi Android-puhelimella Crome-selainta voit lisätä pikakuvakkeen Katumajärvi-infosta puhelimen sovellusten oheen seuraavasti.

  • Surffaa sivulle: Katumajärvi-info
  • Klikkaa avatun Crome selaimen oikean yläkulman kolmesta pisteestä ja valitse Lisää aloitusnäyttöön.
  • Aukeaa uusi ikkuna, johon voit kirjoittaa haluamasi sovellukselle haluamasi nimen tai hyväksyä valmiiksi esitetyn nimen Katumajärvi-info ja painaa Lisää-painiketta.
  • Katumajärvi-info-pikakuva asentuu puhelimesi aloitusnäytölle, jota klikkaamalla pääset suoraan Katumajärvi-infon palvelujen pariin.

Järvivesinäytteet otettiin elokuun alussa neljästä eri puolilla järveä sijaitsevasta näytepisteestä kuten muinakin vuosina. Pintaveden ravinnepitoisuusnäytteet otettiin metrin syvyydeltä ja näytteistä analysoitiin kokonaisfosfori ja – typpipitoisuudet. Happipitoisuus mitattiin metrin korkeudelta pohjasta.

Tulokset ovat rohkaisevia, sillä fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet jo neljättä vuotta peräkkäin vähäravinteisen järven tasolla.

Tämä on merkki siitä, että ravinnekuormituksen pienentämiseksi tehdyt toimet ovat alkaneet purra ja järven tila on alkanut kääntyä parempaan suuntaan. Myös syvänteiden happipitoisuudet ovat parantuneet neljän vuoden mittaushistorian aikana eikä happikatoa esiintynyt yhdessäkään syvännepisteissä.

Kuva, Johanna Maasto