Siirry sisältöön

Uutiset

Julkaistu

Kirjoittajat: HAMKin Kestävän kehityksen opiskelijat Katja Siivonen ja Sanna Tamminen

HAMKin kestävän kehityksen opiskelijat esittelevät kirjoituksessaan Katumajärven valumavesien luonnonmukaisia puhdistusmenetelmiä. Teksti käy läpi uppopuupuhdistamot ja biohiilipuhdistamot, niiden vaikutuksen ravinnekuormitukseen sekä ekologiseen tilaan ja monimuotoisuuteen.

Katumajärven tila ja kuormitus

Hämeenlinnan kantakaupungin itäpuolella sijaitseva Katumajärvi on rehevöitynyt järvi ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Järvellä on merkittävää virkistyskäyttöä esimerkiksi kalastuksen, uimarantojen, retkeilyn ja golfkenttien muodossa.

Rehevöitymistä aiheuttaa ravinnekuormitus, erityisesti typpi ja fosfori, joita Katumajärveen tulee useista lähteistä: maa- ja metsätaloudesta, asutuksesta, hulevesistä, maankäytöstä ja sadevedestä.

Katumajärven tilaa on pyritty parantamaan luonnonmukaisin puhdistusmenetelmin jo muutaman vuoden ajan uppopuupuhdistamoilla ja tulevaisuudessa myös biohiilisuodatuksella.

Uppopuupuhdistamot ja biohiilipuhdistamot

Sekä uppopuupuhdistamot että biohiilipuhdistamot suodattavat vedestä ravinteita ja muita haitallisia aineita ja näin vähentävät vesistön ravinnekuormitusta. Uppopuupuhdistamon toiminta perustuu puunrankoihin, jotka upotetaan nippuina esimerkiksi ojaan.

Biohiilipuhdistamo sen sijaan hyödyntää kevytrakenteista ja huokoista biohiiltä, jota valmistetaan korkeassa lämpötilassa ja vähähappisissa olosuhteissa puuaineksesta tai muusta biomassasta. Biohiilen ominaisuudet vaihtelevat, sillä polttoprosessi ja käytetty biomassa vaikuttavat ominaisuuksiin. Biohiilipuhdistamo vaatii biohiilen lisäksi myös muita suodatusmateriaaleja, esimerkiksi hiekkaa.

Biofilmin merkitys

Vedessä puunrangan tai biohiilen pintaan muodostuu biofilmi, eli limamainen kerros levistä ja bakteereista. Molempien puhdistamotyyppien suodattava vaikutus perustuu biofilmiin, sillä biofilmi yhdessä eliöstön kanssa pidättää ravinteita ja muita kuormitusta aiheuttavia aineita. Kuormitus vesistössä vähenee, kun puhdistamo sitoo ravinteet.

Rehevöityminen voi aiheuttaa myös eläin- ja kasvilajiston vähenemistä. Biofilmi kuitenkin tarjoaa lisäksi vesieliöille ruokaa ja elintilaa, eli puhdistamot suodatuksen lisäksi myös tukevat vesistön monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä.

Ravinteiden kierrätys ja hiilivarasto

Biofilmin kautta ravinteet siirtyvät ravintoverkossa eteenpäin eliöltä toiselle. Lisäksi ravinteita voidaan laittaa kiertoon hyödyntämällä käytettyä biohiiltä esimerkiksi maataloudessa. Tällöin vesistöstä pidättyneet ravinteet hyödynnetään uudelleen ravinnon tuotannossa. Biohiili ja uppopuut toimivat myös hiilivarastoina, eli puun ja biohiilen sisältämä hiili ei voi haihtua ilmakehään.

Käytännön toimet Katumajärvellä

Hämeenlinnan Katumajärvellä luonnonmukaisia vedenpuhdistusmenetelmiä on käytetty jo muutaman vuoden ajan. Järven tilasta ja hyvinvoinnista huolehtii Katumajärven suojeluyhdistys ry ja apuna tässä työssä ovat mm. Hämeen ELY-keskus, Vanajavesikeskus ja Hämeenlinnan kaupunki.

Katumajärven ekologinen tila on uusimman mittauksen (2019) mukaan tyydyttävä. Tila on mittausten mukaan hiljalleen parantumassa, vaikka asutus järven ympärillä koko ajan kasvaa.

Järven ulkoisen kuormituksen on kuitenkin mitattu olevan puolitoistakertainen sisäiseen kuormitukseen verrattuna, joten Katumaan laskevien valumavesien suodattamisella on suuri merkitys järven rehevöitymisen hallinnassa ja ehkäisyssä.

Mittausten mukaan sen suurin ravinnekuormitus tulee Myllyojasta, jonne onkin asennettu ensimmäinen uppopuupuhdistamo vuonna 2023. Talvella 2025 asennettiin uusi puhdistamo Petäjänharjunojan laskeutusaltaaseen. Lisää uppopuupuhdistamoita on suunniteltu rakennettavaksi talvella 2026 Niemelänojaan ja sen lisäksi Myllyojan jo olemassa olevaa puhdistamoa suunnitellaan laajennettavaksi kaksinkertaiseksi.

Uutena kokeiluna on tarkoitus rakentaa johonkin Katumajärveen laskevaan ojaan myös biohiilipuhdistamo.

Ravinnekuormituksen määrä vesistössä on hitaasti muuttuva, joten vielä on liian aikaista arvioida puhdistamoiden vaikutusta Katumajärven ekologiseen tilaan. Kuitenkin suojeluyhdistyksen aktiivinen ja ansiokas toiminta on jo pitkään edistänyt järven hyvinvointia ja turvannut sen virkistyskäyttöä monin eri toimin.

Lähteet

  • Bergman, M. (2024). Biohiili- ja rankanippusuodatuksen vaikutus oja- ja purovesien laatuun Renkajärven alueella [opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090724851
  • Bioenergia ry. (24.1.2025). Biohiili. Haettu 18.10.2025 osoitteesta https://www.bioenergia.fi/biohiili/
  • Elo, A. (2020). Biohiili valumavesien suodatuksessa. https://www.vanajavesi.fi/2020/wp-content/uploads/2019/03/Biohiili-valumavesien-suodatuksessa-Hamk.pdf
  • Heinilä, A. (2023). Uppopuupuhdistamo – opas menetelmän käyttöön. https://vesi.fi/aineistopankki/uppopuupuhdistamo-opas-menetelman-kayttoon
  • Katumajärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtajan Markku Pohjolan asiantuntijahaastattelu
  • Pohjola, M., Salminen, J. & Mäkelä S. (2023). Katumajärven hoitosuunnitelma 2023–2027. Katumajärven suojeluyhdistys ry. https://katumajarvi.fi/wp-content/uploads/2023/08/2023-2027_Katumajarven-hoitosuunnitelma_final.pdf
  • Suomen ympäristökeskus. (2.12.2019). Mistä rehevöityminen johtuu? https://www.vesi.fi/vesitieto/mista-rehevoityminen-johtuu

Julkaistu

Elokuussa Katumajärvellä tehty koekalastus antaa ajantasaisen kuvan järven kalaston tilasta. Katumajärven kalasto vastaa pääosin karulle tai lievästi rehevöityneelle järvelle tyypillistä kokonaisuutta, mutta esiin nousi myös huolta herättäviä piirteitä.

Koekalastuksen toteutti Hämeen Kalatalouskeskus. Marko Purasen, Petri Mäkisen, Tomi Rannan ja Antti Taiton raportti tarjoaa suuntaviivoja tulevaan hoitoon ja kalastuksen säätelyyn.

Maltillinen kalamäärä ja tasapainottunut rakenne

Koekalastuksen perusteella Katumajärven yksikkösaalis on maltillisella tasolla. Karuissa tai vain vähän kuormittuneissa järvissä yksikkösaalis on tyypillisesti alle 1000 grammaa ja 50 kalaa verkkoyötä kohden. Katumajärvellä vastaavat luvut olivat 1402 grammaa ja 36 kalaa, mikä viittaa kohtuulliseen mutta ei ylikuormittuneeseen kalakantaan.

Kalabiomassasta ahvenkalojen osuus on noin 43 prosenttia ja särkikalojen noin 57 prosenttia. Voimakkaasti rehevöityneissä järvissä särkikalojen osuus nousee usein 60–70 prosenttiin, joten Katumajärven tilanne on tältä osin kohtuullinen. Ahven ja särki muodostavat valtaosan järven kalabiomassasta, ja runsastunut ahvenkanta on selvästi tasapainottanut tilannetta verrattuna aiempaan, särkikalavaltaisempaan vaiheeseen.

Mielenkiintoisena muutoksena havaittiin, että vuonna 2013 erittäin runsas salakkakanta on taantunut voimakkaasti. Vuoden 2025 koekalastuksessa salakkaa saatiin enää hyvin vähän.

Petokalojen vähyys herättää huolta

Ekologisen tilan kannalta merkittävin huolenaihe on petokalojen vähäinen osuus. Petokalat muodostavat vain noin 11 prosenttia kalakantojen kokonaisbiomassasta, ja osuus on pysynyt kaikissa koekalastuksissa alle 20 prosentin. Vuonna 2013 petokalojen osuus oli alimmillaan, noin 7 prosenttia, mikä johtui pitkälti silloisesta runsaasta salakkakannasta.

On kuitenkin syytä huomata, että koekalastuksessa käytetyt verkot pyytävät haukea huonosti, joten haukikanta voi todellisuudessa olla tuloksia suurempi.

Kuhakanta pysynyt harvana

Kuhan määrä ei ole runsastunut viimeisen lähes 20 vuoden aikana, vaan kanta on pysynyt melko harvana. Kuhaa on istutettu Katumajärveen satunnaisesti ja melko maltillisin määrin. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kuhan luontainen lisääntyminen ei ole onnistunut ainakaan merkittävästi.

Kuhan kasvua ja mahdollista luontaista lisääntymistä voitaisiin selvittää tarkemmin suomunäytteiden avulla. Koska istutuksissa on ollut taukovuosia, suomuanalyysi voisi paljastaa, onko järvessä kuhia myös sellaisilta vuosiluokilta, joita ei ole istutettu – tämä viittaisi luontaiseen lisääntymiseen.

Suositukset Katumajärven kalaston hoitoon

Koekalastuksen perusteella asiantuntijat suosittelevat ensisijaisesti petokalakantojen vahvistamista ja turvaamista kalastuksensäätelyn keinoin. Tämä on luontaisin ja kestävin tapa hillitä särkikalojen ja muiden pienikokoisten kalojen runsastumista.

Keskeiset suositukset ovat:

  • Petokalakantojen ylläpitäminen ja vahvistaminen kalastuksensäätelyllä, kuten ala- ja ylämitoilla, solmuvälirajoituksilla ja mahdollisilla saaliskiintiöillä.
  • Kuhan luontaisen lisääntymisen turvaaminen ja kookkaiden petokalojen (kuha, hauki, iso ahven) liiallisen pyynnin välttäminen.
  • Petokalakantojen tukeminen tarvittaessa myös istutuksin.
  • Varsinaisille hoitokalastuksille ei ole tarvetta, sillä särkikalavaltaisuudesta huolimatta Katumajärven kokonaiskalabiomassa on vähäinen.
  • Kuhan kasvun ja lisääntymisen selvittäminen suomunäyteaineiston avulla, mikäli kalastusta halutaan kehittää kuhan ehdoilla.

Koekalastuksen tulokset tarjoavat hyvän pohjan Katumajärven kalaston pitkäjänteiselle hoidolle ja auttavat turvaamaan järven ekologista tilaa myös tulevaisuudessa.

Koekalastuksen tilasi Hämeenlinnan kalatalousalue. Hankkeeseen on saatu rahoitusta myös Pohjois-Savon ELY-keskukselta kalatalouden edistämismäärärahoista.

Julkaistu

Katumajärven eteläosassa tehty isosorsimon koneellinen poisto valmistui lokakuun alussa. Työt etenivät pääosin suunnitellusti, ja poistettavaksi suunnitellut kasvustot saatiin suurimmaksi osaksi poistettua.

Laajat kasvustot poistettiin kelluvalla kaivurilla

Kelluvalla kaivurilla poistettiin järven suurimmat isosorsimokasvustot erityisesti Petäjäharjunojan suulta, jossa kasvusto kattoi noin 470 neliömetrin alueen. Paikalta nostettiin runsaasti paksua “isosorsimopatjaa”, joka saatiin irti kaivurin harakauhalla.

Kasvustoa poistettiin myös Katuman lavan ja Harvialanojan läheisyydestä sekä Solvikin venevalkaman vierestä. Harvialanojan suu osoittautui kivisen pohjan vuoksi haastavaksi, ja siellä poisto tehtiin lopulta maalta käsin pitkäpuomikoneella.

– Hanke saatiin pääosin hyvin päätökseen. Jonkin verran kasvustoa jäi poistamatta kivisyyden takia Harvialanojan suulta ja Katuman lavan lähistöltä, kertoo Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola.

Solvikin ranta siivottiin ja kasvimassat kompostoitiin

Poistetut kasvustot kuljetettiin proomulla Solvikin uimarannalle, joka toimi tilapäisenä läjityspaikkana. Kasvimassat vietiin sieltä edelleen Hämeenlinnan Kuuslahden kompostointilaitokselle.

Yhteensä poistettua isosorsimomassa kertyi 360 tonnia ja 24 kuormaa, joista Hämeenlinnan kaupunki rahoitti 20 ja loput suojeluyhdistys. Työmaan päätyttyä Solvikin ranta siivottiin ja maisemoitiin lokakuun alussa.

Isosorsimon poistosta hyötyä myös vedenlaadulle

Katumajärven rehevöitymisen taustalla on liiallinen fosforin ja typen määrä järvivedessä. Suuntaa antavien laskelmien mukaan hankkeessa poistettiin isosorsimomassan mukana merkittävä määrä ravinteita – noin 65 kiloa fosforia ja 360 kiloa typpeä.

Dronekuvauksella seurataan tuloksia

Poistokohteet kuvattiin dronella työn päätyttyä. Kuvien avulla voidaan seurata, miten kasvustot uusiutuvat ja missä kohteissa tarvitaan jatkotoimia tulevina vuosina.

– Ensi kesänä on tarkoitus selvittää, voidaanko Harvialanojan suulla ja Katuman lavan lähistöllä tehdä pressutusta ja täydentävää kitkentää esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijatalkoissa, Pohjola kertoo.

Koneellinen poisto on osa Katumajärven suojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen kolmivuotista isosorsimon torjuntahanketta (2025–2027).

Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta.

Dronekuva Petäjäharjunojan suulta: laajin kasvusto, noin 470 m², poistettiin kelluvalla kaivurilla syyskuussa 2025.

Lue lisää hankkeesta ja sen taustoista: katumajarvi.fi/toiminta/isosorsimon-torjuntahanke

Julkaistu

Isosorsimon torjunta Katumajärvellä sai vauhtia, kun Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kestävän kehityksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kokoontuivat 8. syyskuuta talkoisiin. Päivän aikana kitkettiin isosorsimoa eri puolilla järveä. Talkoot ovat osa kolmivuotista isosorsimon torjuntasuunnitelmaa.

Talkoohenkeä ja yhteistyötä

Kyseessä oli jo kolmas vuosi peräkkäin, kun opiskelijat osallistuivat järven kunnostustalkoisiin. Tällä kertaa ohjelmassa oli isosorsimon kitkennän lisäksi myös risusavottaa Kipinäniemessä.

Opiskelijoiden rinnalla mukana oli Vanajavesikeskuksen kolme asiantuntijaa, jotka opastivat ja valvoivat kitkentätyötä. Talkookohteita olivat muun muassa Solvikin ja OTK:n uimarannat, Katisten veneenlaskupaikka, Honkalanranta, Kipinäniemi sekä Vanajanlinnan ranta.

Hämeenlinnan soutajat olivat raivanneet pusikkoa Kipinäniemessä, ja talkoolaiset keräsivät risut tien varteen kuljetusta varten. Päivä huipentui yhteiseen ruokailuun soutajien punaisella tuvalla, jossa Vanajavesikeskus tarjosi lounaan. Hämeenlinnan soutajat ja Katumajärven suojeluyhdistys tarjosivat talkookahvit.

Kiitokset

Lämmin kiitos HAMKin opiskelijoille ja heidän opettajalleen Maria Lehtimäelle sekä Vanajavesikeskuksen asiantuntijoille Heidi Kontiolle, Ilona Vuoriselle ja Mika Soramäelle. Yhdessä teitte Katumajärvestä jälleen hieman paremman paikan – ja talkoopäivästä jäi varmasti myös hyviä muistoja!

Lue lisää

Isosorsimon torjuntahankkeesta: Isosorsimon torjuntahanke (katumajarvi.fi)

Isosorsimosta: Isosorsimo (vanajavesi.fi)

________________________________________
Faktaa isosorsimosta

Isosorsimo on vieraslaji, joka leviää nopeasti ja syrjäyttää järvien alkuperäistä kasvillisuutta. Se muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka haittaavat uimista, veneilyä ja muuta virkistyskäyttöä. Samalla veden laatu heikkenee ja järviluonnon monimuotoisuus vähenee.

Julkaistu

Katumajärven suojeluyhdistys kokoontui vuosikokoukseen sunnuntaina 31. elokuuta Sotainvalidien veljesmajalle Kipinäniemeen. Kokouksessa hyväksyttiin sääntömääräisten asioiden lisäksi uusi toimintasuunnitelma, pitkän aikavälin toimintaohjelma sekä sääntömuutos hallituksen jäsenmäärästä.

Toimintasuunnitelma 2025–2026

Seuraavan hallituskauden aikana yhdistys keskittyy Pro Katumajärvi -hankkeeseen liittyvien kahden uppopuupuhdistamon rakentamiseen sekä kolmivuotisen isosorsimon torjuntahankkeen käynnistämiseen koneellisella poistolla.

Toimintaohjelma 2025–2030

Yhdistyksen toimintaohjelma perustuu soveltuvin osin YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan (Agenda 2030).

Sääntömuutos

Jatkossa hallituksen jäsenmäärä on 6–10 jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien.

Hallituksen kokoonpano 2025–2026

Puheenjohtaja: Markku Pohjola
Varapuheenjohtaja: Jyrki Salminen
Jäsenet: Satu Kuusi (uusi jäsen), Satu Lehtinen, Pekka Lunnikivi, Jarmo Mäki-Uuro, Ville Nieminen, Arto Stolt, Tiina Ven ja Raimo Örlund

Hallitus toivottaa uuden jäsenen Satu Kuusen lämpimästi tervetulleeksi ja kiittää hallitustehtävänsä jättävää Johanna Maastoa arvokkaasta työstä Katumajärven hyväksi.

Lisätietoa

Vuosikertomus 2024-2025 (pdf)
Toimintasuunnitelma 2025–2026
Toimintaohjelma 2025–2030

Julkaistu

Katumajärven eteläosassa käynnistyy torstaina 18.9. isosorsimon koneellinen poisto. Työ on osa kolmivuotista torjuntahanketta, jonka tavoitteena on pysäyttää vieraslajin leviäminen järvellä.

Suurimmat isosorsimokasvustot poistetaan kelluvalla kaivurilla järven eteläosasta. Poistettavat alueet on merkitty oheiseen karttaan.

Kasvustot nostetaan proomuun, kuljetetaan Solvikin uimarannalle ja siirretään sieltä edelleen Hämeenlinnan kaupungin Kuuslahden kompostointilaitokselle.

Poistotöiden aikana rannalla liikkuu koneita ja kuljetuskalustoa. Työstä voi aiheutua hetkellistä melua ja muuta häiriötä. Pahoittelemme häiriötä ja kiitämme asukkaita ja käyttäjiä ymmärryksestä.

Hankkeen toteuttaa Katumajärven suojeluyhdistys yhteistyössä Vanajavesikeskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Hankkeella on ELY-keskuksen sekä Harvialan ja Äikäälän osakaskuntien luvat.

Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta.

Lue lisää hankkeesta ja isosorsimon torjunnasta: Isosorsimon torjuntahanke -sivu

Julkaistu

Katumajärven vedenlaatua seurataan vuosittain elokuun alussa. Näytteitä otetaan neljästä eri puolilla järveä sijaitsevasta pisteestä, ja niiden avulla arvioidaan pintaveden ravinnepitoisuutta (fosfori ja typpi) sekä syvänteiden happitilannetta.

Tämän vuoden tulokset kertovat järven tilan olevan kokonaisuudessaan hyvä. 🌿 Ravinnepitoisuudet olivat alhaisella tasolla, mikä on järven kannalta erinomainen uutinen. Syvänteiden happipitoisuus oli paikoin heikko, mihin tämän kesän korkeat lämpötilat todennäköisesti vaikuttivat, sillä lämmin vesi kuluttaa happea tavallista nopeammin.

Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelän mukaan näkymät Katumajärven osalta ovat myönteiset.

Vuosittaisesta seurannasta vastaa Katumajärven suojeluyhdistys yhteistyössä akkreditoidun KVVY Tutkimus Oy:n ja Vanajavesikeskuksen kanssa.

Julkaistu

Pyöräilypäivä on perjantain 25.7.2025.

Reitillä on kolme pysähtymispistettä: Idänpään uimarannalla, Solvikin kohdalla Rantatiellä sekä Kipinäniemessä Hämeenlinnan soutajien majalla.

Jokainen voi pyöräillä omaan tahtiin mutta levähdyspisteet on avoinna klo 10-14-

Tervetuloa mukaan!

Tapahtuma järjestetään yhdessä Mieli Hämeenlinnan seudun mielenterveys ry:n ja Hämeenlinnan soutajat ry:n kanssa.

 

Julkaistu

Kesäisin Katumajärvessä voi esiintyä sinilevää eli syanobakteereja. Pienet määrät sinilevää kuuluvat järviluontoon, mutta runsastuessaan se voi olla haitallista sekä ihmisille että eläimille. Tällä hetkellä levätilanne on Katumajärvellä rauhallinen.

Miten tunnistaa sinilevän?

Sinilevä näyttää veden pinnalla usein vihertävältä, jauhomaiselta tai maalimaiselta kerrostumalta. Vesi voi näyttää samealta tai vihreältä. Jos epäilet sinilevää, voit tehdä yksinkertaiset testit.

Vesilasitesti

  • Ota kirkkaaseen lasiin tai purkkiin pintavettä.
  • Anna veden seistä noin tunnin.
  • Jos veden pinnalle nousee vihertäviä hiukkasia tai kalvoa, kyseessä voi olla sinilevä.

Keppitesti

Työnnä kepin pää varovasti veden pinnalle ja nosta se ylös.

  • Jos levä hajoaa veteen eikä tartu keppiin, kyseessä voi olla sinilevä.
  • Jos levä roikkuu rihmamaisena keppiin tarttuen, kyseessä on todennäköisesti jokin muu levä tai kasviplankton.

Huom! Sinilevässä voi olla myrkyllisiä aineita, joten älä ui, pese astioita tai anna lemmikkien juoda vettä, jos levää on näkyvissä.

Seuraa ajankohtaista sinilevätilannetta

Katumajärven suojeluyhdistyksen aktiivit tekevät viikoittaisia sinilevähavaintoja Idänpään uimarannalla osana valtakunnallista seurantaa. Tämän lisäksi järven eri puolilla toimii useita yhdistyksen havainnoitsijoita, jotka seuraavat aktiivisesti sinilevätilannetta ja päivittävät havaintojaan mahdollisimman ajantasaisesti.

Tuoreimmat tiedot julkaistaan:

Ryhdy kansalaistieteilijäksi – Osallistu havainnointiin

Myös sinä voit auttaa – jos teet sinilevähavainnon, lähetä se havaintolähetin kautta. Näin havaintosi tallentuu Järviwiki- sivustolle ja Katumajärvi- infoon.

Järvi-wikiin voi tallentaa havaintoja helposti Järvi-meriwikin Havaintolähetti-työkalun kautta, joka toimii selaimessa eikä vaadi erillistä sovelluksen lataamista.

Havaintolähetti on suunniteltu erityisesti älypuhelimilla tapahtuvaan havainnointiin, mutta sitä voi käyttää myös tietokoneella. Havaintolähetti on käytettävissä suoraan Järvi-meriwiki-sivustolla, ja se on helppo tapa osallistua kansalaishavainnointiin.

Kuva: Suvi Mäkelä / Kantolan Kutalanjokisuu. Kuva on arkistokuva eikä kuvaa nykytilannetta. Tällä hetkellä Katumajärven tilanne on rauhallinen. Ajankohtaiset havainnot löydät Katumajärvi-infosta.

Julkaistu

Näin kesän tullen haluamme muistuttaa Katumajärven läheisyydessä asuvia ajoneuvojen ja veneiden pesuun liittyvistä määräyksistä.

Hämeenlinnan kaupungin 6.5 julkaiseman tiedotteen mukaan on autojen ja veneiden pesu omalla kiinteistöllä sallittua vain, jos pesuvedet voidaan imeyttää maaperään. Pesuvesiä ei saa johtaa sadevesikaivoon, koska tällöin ne kulkeutuvat viemäriverkoston kautta puhdistamattomina Katumajärveen.

Linkki kaupungin tiedotteeseen:

https://www.hameenlinna.fi/yleinen/ajoneuvojen-veneiden-koneiden-ja-muiden-laitteiden-pesu/

Mattojen pesu

Tässä yhteydessä haluamme muistuttaa myös, että mattojen pesu vesistössä ja puhdistamattomien pesuvesien johtaminen vesistöön ja sadevesiviemäriin on kielletty. Katumajärven rannalta löytyy mainio kaupungin ylläpitämä matonpesupaikka Solvikin uimarannan vierestä, minne pääsee kääntymällä Rantatieltä Valkamatielle.