Tule mukaan tukemaan työtä Katumajärven hyväksi. Yhdessä olemme vahvoja. Jäsenmaksu on 10 €/vuosi yksityishenkilöille ja 100 €/vuosi yhteisöille ja yrityksille. Yhteisöt ja yritykset saavat nimensä näkyviin sivuillamme.
Vuoden 2023 jäsenmaksu pyydetään maksamaan Etelä-Hämeen Osuuspankkiin Katumajärven suojeluyhdistys ry:n tilille FI49 5680 2720 0128 65 tämän vuoden loppuun mennessä.
Ole hyvä ja ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen katumajarvi@gmail.com
Nyt kun Katumajärvi on saanut jääpeitteen, on hyvä aika korostaa erityistä varovaisuutta jäällä liikkumisessa.
Suojeluyhdistys haluaa osaltaan edistää turvallista jäällä liikkumista ja on aloittanut seuraamaan jään paksuutta pääasiassa yhdistyksen Idänpään havaintopaikalla. Havainnot jääpeitteestä ja sen paksuudesta tallennetaan Katumajärvibarometriin, josta ne ovat luettavissa. Pääset barometriin tästä: Katujärvibarometri
Suojeluyhdistys kannustaa ranta-asukkaita tekemään omia mittauksia ja tallentamaan ne Katumajärvibarometriin. Tallennusohjeet jäähavaintojen tekemiseen ja tulosten tallentamiseen löytyvät järvibarometrista.
Katumajärven rannalla koko ikänsä asunut Pekka Lunnikivi on tehnyt vuosien saatossa jään paksuudesta havaintoja niistä paikoista, joissa jää on heikompaa varsinkin alku- ja lopputalvesta sekä niistä paikoista, joita on syytä varoa koko talven ajan.
Pekan havainnoista on tehty kartta, johon on merkitty paikat, joista on tehty havaintoja normaalia heikommasta jäästä ja joita on siten syytä varoa. Erityisesti on syytä välttää liikkumista koko talven ajan Myllyjoen suistoalueella sekä vastarannalla sijaitsevan Kutalanjoen suualueella.
Suojeluyhdistys korostaa, että karttaan ON MERKITTY VAIN TIEDOSSA OLEVAT PAIKAT, joista on tehty vuosien saatossa havaintoja heikosta jäästä. Karttaan EI PIDÄ TÄYSIN LUOTTAA, vaan jokaisen jäällä liikkujan on syytä muistaa, että olosuhteet vaihtelevat ja heikkoa jäätä voi olla eri puolilla järveä.
Suojeluyhdistys toivoo jäällä liikkujilta havaintoja mahdollisista heikon jään paikoista, joista sitten voidaan varoittaa muita jäällä liikkujia ja lisätä kartalle. Havainnot pyydämme lähettämään sähköpostilla osoitteeseen katumajarvi (a) gmail.com.
Osana KaSyn ja HAMKin laajentunutta yhteistyötä järjestettiin ensimmäiset opiskelijatalkoot Katumajärvellä 7.9.2023.
Talkoopäivän suunnitteluun ja järjestelyihin osallistuivat HAMKin ja KaSyn lisäksi Hämeenlinnan soutajien, Hämeenlinnan kaupungin sekä Hämeenlinnan seudun sotainvalidien edustajia. HAMKin kestävän kehityksen ensimmäisen vuosikurssin osalta talkoisiin osallistui noin 30 opiskelijaa.
Neljän venekunnan voimiin tehtiin Katumajärvellä isosorsimon levinneisyyskartoitusta. Lisäksi siivottiin Kipinäniemessä ranta-alueelta Soutajien toimesta kaadettu pusikko ja siirrettiin puunrangat tien varteen poiskuljetusta varten. Sotainvalidien veljesmajan ympäristöstä puolestaan kitkettiin jättipalsamikasvustoja.
Hämeenlinnan soutajat tarjosi keittolounaan talkoolaisille.
Talkoista saatiin niin hyvä kokemus ja palaute opiskelijoilta, että tapahtumasta päätettiin tehdä perinne.
Katumajärven suojeluyhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Kaija Hillebrandt kirjoitti vuonna 1999 upean omakustanteisen teoksen Paavolankulma - muinaismuistoja, huvilaelämää ja golfia (1999.) Kirja on katsaus rannan asukkaiden elämästä vuosien varrella sekä valottaa alueen historiaa ja esittää mm. vanhoja karttoja.
Kaijan luvalla, ja Pasi Näppilän ystävällisellä avustuksella saimme nyt luvan julkaista tämän koko teoksen Katumajärvestä kiinnostuneiden lukijoiden iloksi. Antoisia lukuhetkiä kaikille!
Katumajärven kalantilanne kiinnostaa rannan asukkaita ja järven käyttäjiä. Kokosimme yhteen muutamia kalastukseen liittyviä aiheita.
Millainen on Katumajärven kalakanta?
Katumajärven kalakanta on melko runsas. Hauki ja ahven ovat yleisemmät petokalat, mutta myös kuhakanta on vahvistumaan päin pitkäaikaisten istutusten ansiosta.
Särkikaloista särki, sorva, salakka ja lahna ovat yleisempiä. Suutaria on myös jonkun verran sekä säynävää.
Muikkukanta on myös aika vahva.
Lohikaloja ei järvessä liiemmin ole. Lohikalojen luontainen lisääntyminen ei järvessä onnistu mutta joitain kirjolohia saattaa vielä olla aikaisemmista istutuksista
Ankerias kanta on aika vahva istutusten takia. Tulee kuitenkin muistaa, että ankeriasta saa nykyään kalastaa vain heinäkuussa.
Millainen raputilanne järvessä on?
Rapukanta on tällä hetkellä heikko.
Millä välinein saa kalastaa ja mitä sääntöjä tulee järvellä noudattaa?
Sähköperämoottoria saa Katumajärvellä käyttää.
Kiinteille pyydyksille hämeenlinnalaisille myydään kalamerkkejä Palvelupiste Kastellista. Myös lisälupia uisteluun saa sieltä.
Mitä muuta on hyvä tietää kalastamisesta Katumajärvellä?
Keväisin suoritetaan hoitokalastusta kahdella rysällä, joka hieman auttaa särkikalojen koon suurenemisessa ja vähenemisessä.
Kalastus järvellä on ollut hiipumaan päin. Lähtekää siis KALAAN.
Katumajärven suojeluyhdistys, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) laajentavat yhteistyötään aloittamalla yhteisprojektin, jonka teemana on Vesityöhön osallistamien.
Hanke pitää sisällään kaksi osaprojektia; Katumajärvibarometrin kehitystyö sekä Nuorten osallistaminen vesiensuojelutyöhön.
Projektin aloituskokous pidettiin keskiviikkona 23. elokuuta. Projekti toteutetaan HAMkin kestävän kehityksen opiskelijaprojektina alkavan syksyn aikana.
Tuloksista tiedotetaan niiden valmistumisen myötä.
Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa tulosta. Asia ilmenee suojeluyhdistyksen tekemän järviveden laadun omaseurannan tuloksista.
- Katumajärvi lähestyy entisestä keskiravinteisen järven tilasta vähäravinteista tilaa. Ravinnepitoisuudet viimeisissä mittauksissa ovat jo luokiteltavissa vähäravinteiseen luokkaan, arvio Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.
Järvivesinäytteitä on otettu elokuun alussa vuosittain 2021-2023 viidestä eri järvipisteestä ja kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrät vedessä ovat olleet laskusuunnassa koko mittausjakson ajan.
Usein sellaisissa järvissä, joihin tulee humusaineita metsäalueilta tai soilta, typpipitoisuus nousee, vaikka fosfori olisikin alempana. Voidaan siis arvioida, että Katumajärven humuskuormitus on hyvin vähäistä, Mäkelä toteaa.
– Syvänteiden happitilanne on alentunut, mutta ei täysin lopussa. Tämä osoittaa, että järven prosessit pystyvät käsittelemään järveen päätyneen orgaanisen aineksen hajotuksen juuri niin, että happitalous ei kärsi selvästi. Hapettomuudesta aiheutuvia lisähaittoja järvelle (eli sisäistä kuormitusta) ei tässä tilanteessa synny, Suvi Mäkelä jatkaa.
Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa näin konkreettista tulosta. Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola kiittää kaikkia suojelutyötä tekeviä sekä yhteistyökumppaneita ja tukijoita, jotka mahdollistavat nykyisen laajuisten hoitotoimenpiteiden tekemisen.
