- Mikä on ensimmäinen muistosi Katumajärvestämme?
Olen pohjanmaalta kotoisin ja hämeeseen muutettuani asuin aluksi 28 vuotta Kankaisten järvellä. Pohdiskelin kuitenkin usein, että mitähän tuo sana Katuma merkitsee. 80 -luvulla aloin viljellä Katisten Kartanon peltoja ja myöhemmin v. 2000 muutin myös asumaan järven lähituntumaan. Kun vuokraamille pelloille alettiin rakentamaan Tawast Golfin kenttää v.1988, siirryin rakentamaan nykyistä golfkenttää. Toimin kentänhoito urakan myötä myös Tawast Golfin kenttämestarina 10 -vuotta.
- Minkälainen suhde Sinulla on tähän järveen, joka sijaitsee keskellä kaupunkia?
Koska Pohjanmaalla ei vettä ollut näköpiirissä ja taas täällä Katumalla peltojen naapurina olikin järvi, voin sanoa, että suhde järveen oli uudenlainen tuttavuus. Pohjanmaan aakeiden peltojen vastakohtana Katumalla oli vieressä eri vuodenaikojen mukaan elävä järvi. Opin tuntemaan sen rannat, sillä viljelin myös Vanajanlinnan peltoja 80- ja -90 luvulla eli nykyisiä Linna Golfin rantoja. Siihen aikaan myös Katuman rannat ja vastarantakin näkyi kauas - koska karja piti huolen siitä, että laidunmailla ei vesakko ja pusikko rehottanut.
- Milloin järvemme on Sinusta kauneimmillaan?
Juuri paripäivää sitten, kun ajelin autolla kaupunkiin, mietin kuinka kauniisti Idänpään ranta ja kaupungin valot heijastuivatkaan iltapäivän hämärtyessä peilikuvana sen tyyneen pintaan. Toki erämaajärvissä piilee paljon kauneutta, mutta yhtään vähempiarvoinen ei ole tämä kaupunkijärvi. Järvi, joka nykyisten "laidunmaiden ja peltojen" eli golfkentän nurmien, kesähuviloiden ja kaupungin läheisyydestä elää hyvin. Se tuottaa varmasti myös sen rannoilla asuville kuin ja ohikulkijoillekin monta kaunista hetkeä.
- Mistä olet huolestunut Katuman puolesta?
Kun 22- vuotta sitten perustimme Suojeluyhdistyksen, meidän suurin huolenaiheemme oli järven vedenlaatu ja pienen järven ravinnekuormitus sekä lisääntynyt sinilevän määrä. Vielä 60 -luvulla järviä pidettiin talviaikaan kaatopaikkana jonne rautaromu kannettiin ja keväällä ne katosivat veden pohjaan. Maatalouttakin on pidetty usein saastuttajana, mutta suurimman muutoksen vesistönsuojeluun toi lainsäädäntö. Ihmisten suhtautuminen asioihin muuttui tiedon lisääntymisen myötä. Tämän vuoksi enää ei tarvitse olla Katumasta niin kovin huolestunut. Ajat ovat erilaiset, järveä arvostetaan, siitä pidetään huolta ja sitä kunnioitetaan.
- Mitä toivot järvellemme?
Vaikka vesi on Suomessa suomalaisille lähes itsestäänselvyys, ei järvien veden laatu ja puhtaus kuitenkaan sitä vieläkään ole. Vettä täytyy suojella edelleenkin ravinteilta ja kuormituksilta. Toivon, että Katuman vesi säilyy kirkkaana, eikä siihen ilmaannu enää esimerkiksi sinilevää. Toivon, että sen ympäristöön rakennetaan tulevaisuudessakin laskeutusaltaita ja näin estetään ne aineet, jotka eivät kuulu sinne. Suojelutyö on pitkäjänteistä puuhaa, siinä yksi tai kaksi vuotta on lyhyt ajanjakso. Luonto yrittää itse puhdistaa järveään ajan myötä, mutta tulevaisuudessa vain ihmisten tekemillä valinnoilla on suuri merkitys. Haluan vahvasti uskoa tulevaisuuteen ja ihmisten tämänhetkiseen ymmärrykseen vesiensuojelusta. Toivon, että meistä jokainen on sen suojelija niin sanoin kuin teoin!
Jarmo Mäki-Uuro on Suojeluyhdistyksen perustajajäseniä ja toiminut yhdistyksessä 22 -vuotta. Elokuussa hän siirtyi pitkäaikaisesta rahastonhoitajan tehtävästään yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän on toiminut aktiivisesti Hämeenlinnassa lukuisissa yhteiskunnallisissa asioissa sekä luottamustehtävissä. Hän on yrittäjä ja pitkänlinjan vesi- ja maanrakennusammattilainen.