Joutsen metsästettiin 1900-luvun alkupuolella melkein sukupuuttoon, linnun pelasti vuonna 1934 alkanut rauhoitus. Vielä 1950 - luvulla pesiviä joutsenia oli pari-kolmekymmentä paria lähinnä Lapissa ja pohjoisella itä-rajalla. Muutos 2000-luvulle tultaessa on ollut todella suuri, pesivien parien määrän arvioidaan nykyään olevan lähempänä kymmentätuhatta, pesimäalueen ollessa koko Suomi saaristoalueita myöten. Kokonaismäärän arvellaan olevan jo kymmeniä tuhansia, joista parikymmentä prosenttia pesii.
Joutsen "pyhä lintu" on innoittanut säveltäjämestariamme Sibeliusta, taidemaalari Akseli Gallen Kallelaa ja kirjailijoista erityisesti Yrjö Kokkoa, jonka mukaan laulujoutsenen nimi olikin Cygnus musicus. Nämä herrat saivat linnut elämään teoksissaan niin ilossa kuin surussakin.
Laulujoutsen eli joutsen (Cygnus cygnus) on nuori tulokas Katumajärvellä, kiitos linnun rauhoituksen (1934 alk.) ja luonnonsuojelun ansiosta. Järvellä onkin viime vuosina saatu ihastella muutamaa joutsenparia poikasineen.
Järvellä onkin viime vuosina nähty useampiakin poikueita; mm. yksi kuudenkin poikasen pesue. Ruununmyllynjoella kuoriutui viime kesänä kolmen poikasen pesue, suhteellisen rauhallisella alueella lukuunottamatta liikenteen "kohinaa". Pesintä tapahtui joessa olevalla samalla mättäällä kuin aikaisempina vuosina , ehkä kolmannen kerran peräkkäin. Ruununmyllynjoen "suiston keitaasta" joutsenperheineen olikin Hämeen Sanomissa (11.07.2014) Rauno Lahden hyvä ja valaiseva kirjoitus; "Älkää sanoko minua ojaksi". Mieleen nousee monimuotoinen, pieni ja herkkä jokimaisema järvenrantoineen, jota tulee suojella kaikilta turhilta ja ylimitoitetuilta toimenpiteiltä niin itse joen kuin ympäristönkin suhteen.
Joutsenet ilmaantuvat Katumalle maalis - huhtikuun vaihteessa kun Kutalanjoen ja Ruunumyllynjoen suut ovat sulana. Matalavetiset joensuut ovat pohjasta ravintoa etsiville linnuille mitä parhaimpia ruokailupaikkoja. Joukossa on juotsenpareja ja yhteen lyöttäytyneitä yksinäisiä; luultavasti sukukypsyyttä odottavia joutsenia. Yömyöhään jatkuva "kalkatus" ja "trumpetin töräyttely" ei erityisen laulumaiselta kuullosta mutta jotain salaperäistä ja puoleensa vetävää siinä on. Välillä lentää leuhutellaan kaakattaen ympäri lahtea ikään kuin hakien tuttuja ja laskeudutaan jälleen sulapaikkaan.
Alkukesällä pesivät joutsenet ovat piilossa ja ilmaantuvat järvelle, kun poikaset ovat kasva-neet näyttelykuntoon. Joutsenten uinti järvellä on yleensä suoraviivaista ja näyttää kuin ennakolta suunnitellulta, tosin pienikin häiriötekija kuten vene sadankin metrin päässä saa ne ennakkoluuloisiksi varsinkin poikasten kanssa seilatessa. "Uhka" kierretään kaukaa tai odotetaan kunnes "vaara" on ohi ja matka jatkuu alkuperäiseen suuntaan.
Laulujoutsenen nousu vedestä onkin näky sinänsä; suuret räpylät veivaavat täysillä ja samoin siivet. Räpylöiden ja siipien läiske avittavat linnun veden pärskyessä loivaan nousuun. Siinä mallia poikasille, joilla lentoharjoitukset ovat vielä edessä. Omat haasteensa syysmuuttoon eteläiselle Itämerelle ja Pohjanmerelle antavat yllättäen jäähän kilahtaneet pienet järvet ja lammet, jolloin lentoonlähtö liukkaalta jäältä on tosi vaikeaa. Myöhään alkutalvesta jäätyvä Katumajärvi antaa ravintoa ja hyvät lentoharjoittelumahdollisuudet muuttoon valmistautuville joutsenpoikueille.
Tervetuloa taas keväällä takaisin. Terv. Paavolanrannan "kuikka"