1. Mikä on ensimmäinen muistosi Katumajärvestä?

Vietin lapsuuteni maalla, Hangasmäessä. Siksi ensimmäinen muistikuva Katumajärvestä taitaa olla jo 1950- luvulta Skodan takapenkiltä. Katuman ohi päivittäin linja-autolla lyseoon kuljin sitten 1960-luvulla. Tietysti mummolassa Idänpäässä käytiin usein, mutta uintiretket ja kalamatkat teimme pikkupoikana kuitenkin Kankaistenjärvelle.

Idänpän Honkalan tila on yksi kylän vanhoista talonpoikaistiloista ja on ollut meidän suvulla viljelyssä lähes sata vuotta. Isoisäni Sakari ja myöhemmin setäni Eino Honkala viljelivät Katumajärven rantapeltoja aina 1990-luvun alkuun asti ja itsekin olen pellolla traktorikuskina toiminut. Karjanpito Idänpään pelloilla loppui jo 1960-luvun alussa

2. Minkälainen suhde Sinulla on tähän järveen, joka sijaitsee keskellä kaupunkia?

Voin sanoa, että oma suhteeni Katumajärveen on aina ollut läheinen. Siitä huolimatta, vaikka meidän perheen mökkijärvi on aina ollut Katumajärven latvoilla oleva Kankaistenjärvi. Katumajärven rannat ovat maisemaltaan vaihtelevat; on taajamaa, peltoa, metsää, golfkenttää ja vanhaa mökkiasutusta. Minusta nämä kaikki sopivat maisemaan.

Olen aina pitänyt Katumajärveä hyvänä järvenä. Muistan ajan, kun Katisten Kartanon rantapellot muuttuivat Tawast Golfin pelikentiksi. Silloin myös mietittiin, tuleeko golfkentällä olemaan vaikutusta tulevaisuudessa järven tilaan. Itse istuin myös 1990 -luvulla kaupungin ympäristölautakunnassa ja silloin tuli seurattua Katumajärven tilaa, kun tuohon aikaan mm. siirtoviemärit rakennettiin.

3. Milloin Katumajärvi on Sinusta kauneimmillaan?

On mukava, että meillä on neljä vuodenaikaa. Hyviä maisemia ja kauniita kuvia on eri vuodenajoilta. Itse olen kiinnostunut vesiensuojelutyöstä ja ollut mukana muutamassa järvihankkeessa, joissa Katumajärvikin on ollut mukana.

Katumajärven Suojeluyhdistys ja sen vetäjät ovat jo pitkään tehneet hienoa työtä Katuman hyväksi mm. sen rehevöitymisen hidastamiseksi. Myös Hämeenlinnan kaupungin Heli Jutila on tehnyt paljon työtä järven suojelun eteen. Tänä päivänä mm. asutus ja Myllyoja tuovat jonkin verran ravinnekuormaa järvelle.

4. Mistä olet huolestunut Katuman puolesta?

En ole Katumajärvestä kovin huolissani sillä järven tila ei ole nopeasti muuttumassa mihinkään ja uskon parempaan myös Katuman osalta. On tärkeää, että järven tilaa seurataan ja tehdään konkreettisia toimia valuma-alueella, esimerkiksi kaivamalla laskeutumisaltaita sekä ruoppaamalla. Myös kaislanleikkaus ja nuottakalastus torjuvat rehevöitymistä. Olen kuulut, että Vanajaveden siirtoviemäri järvenpohjassa pitäisi vähitellen korvata uudella viemärillä.

5. Mitä toivot järvellemme?

Kaupungin kyljessä oleva järvi on ihmisten järvi. Järven tilaa pitää tarkkailla ja sen kuormitusta pidettävä kurissa.

KERROTKO KATUMAJÄRVEN POHJOISRANNALLE PERUSTETUSTA HONKALANRANNAN LUONNONSUOJELUALUEESTA?

Kun Hämeenlinnan kaupunki 2000 -luvun alussa hankki Harvoilanmäeltä ja Siiristä maa-alueita uusien asuntoalueiden tarpeisiin, laadittiin silloin myös ”Katumajärven itäpuolen osayleiskaava.”

Tuolloin Idänpään Honkalan tilan jäljellä oleva rantaniitty, suo sekä Katuman vesijättö sai kaavassa SL - merkinnän. Kaavoittaja halusi alueet luonnonsuojelualueeksi. Todettiin, että järven pohjoisrantaan tarvitaan ekologinen käytävä lajiston turvaksi Katumajärveltä läpi Ruununmyllyn Hätilän metsiin. Nykyään serkkuni omistavat alueen.

Vuonna 2014 teimme päätöksen, että viemme SL -varauksen päätökseen ja perustamme yksityisen luonnonsuojelualueen. Rauhoituspäätös Hämeen ELY keskuksen toimesta tehtiin kesällä 2015.

Uusi luonnonsuojelualue

Hoito-ja käyttösuunnitelma (HKS) salli, että alueelle voidaan rakentaa lintutorni, laavu sekä perinnelato lammassuojaksi. Meille suositeltiin, että järven pohjoisrannan vanhoja suoniittyjä kannattaa laiduntaa vaikka lampailla. Kun saimme yhteistyökumppaniksemme Kanta-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen sekä Linnaseudun Leader-varoista rakennusvaiheelle investointirahaa, olivat avaimet alueen rakentamiselle olemassa.

Tänään Honkalanranta on jo varsin suosittu kohde, jonne pääsee Kahilistosta pitkospuita pitkin.Luonnonsuojelualueen periaatteisiin kuuluu, että se on kaikille avoin. Lintutorni, nuotiopaikka ja lammastarha tarjoavat lähes ympäri vuoden ohjelmaa niin lapsiperheille kuin luontoharrastajille.

Ensi kevääseen mennessä saamme alueelle vielä luontopolun 13 rastia opastauluineen. Uskomme, että alue palvelee jatkossa perheiden lisäksi myös kouluja ja päiväkoteja.

Katumajärven linnustoa

Kuluvan vuoden toukokuussa Honkalanrannan lintutorni oli omalla joukkueella mukana jokavuotisessa Bird Life Suomen kisassa, ” Tornien taistossa” Katumajärvi pärjäsi mukavasti. Päivän aikana uudesta tornista tehtiin havainto peräti 63 lintulajista.

Honkalanrannan sekä Katumajärven kasvillisuudesta, linnuista ja muusta lajistosta on sanottu, että siellä ei juuri ole harvinaisuuksia, mutta järvi ja alue edustaa Etelä-Hämeelle tyypillistä luontoa ja lajistoa, siksi se on säilyttämisen arvoista. Itse toivotan kaikki tervetulleiksi Honkalanrannan maastoon, ei vain kerran, vaan toistuvasti eri vuodenaikoina!

Pekka Honkala tunnetaan hämeenlinnalaisena luontoharrastajana sekä ympäristöaktiivina. Työuransa hän on tehnyt maatalousalalla Suomessa sekä Venäjällä.