Myllyjoen ravinnekuormitusselvitys -hankkeessa oli tarkoitus selvittää, mistä aiheutuu Myllyjoen veden merkittävä ravinnepitoisuuksien nousu Kankaistenjärven ja Matkolammin ja Katumajärven välillä.
Hanke toteutettiin tämän vuoden aikana yhteistyössä Matkolammin suojeluyhdistyksen kanssa.
Rahoitusta hankkeeseen saatiin Hämeen ELY- keskukselta, Hämeenlinnan kalatalousalueelta ja Vanajavesikeskukselta.
Hankkeen taustaa
Myllyjoki on puhdasvetisen ja hyvässä ekologisessa tilassa olevan Kankaistenjärven laskujoki. Se virtaa noin 10 km:n matkan Kankaistenjärvestä Matkolammiin ja siitä edelleen Katumajärveen. Myllyjoki on kummallekin järvelle tärkeä, sillä ne saavat pääosan vedestään Myllyjoesta.
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedettiin, että
- Myllyjoen vedenlaatu heikkenee selvästi matkalla Kankaistenjärvestä Matkolammiin ja Katumajärveen
- Myllyjoki on virtaamaltaan suurin Katumajärveen laskeva oja ja suurin ravinnekuormittaja vastaten n 51 % fosforikuormituksesta ja n 68 % typpikuormituksesta.
- Hankkeen tavoitteena oli selvittää Myllyjoen tämänhetkinen veden laatu ja mistä ravinteet siihen tulevat sekä ehdottaa mahdollisia toimenpiteitä ravinnekuormituksen vähentämiseksi.
Yhteishanke poiki opinnäytetyön
- hankkeeseen saatiin merkittävää apua HAMK:in kestävän kehityksen opiskelija Laura Iskalalta, joka toimi aktiivisesti hankkeessa ja teki siitä opinäytetyön ”Myllyjoen ravinnekuormitusselvitys”
- työssä otettiin vesinäytteitä eri kohdista Myllyjokea sen selvittämiseksi mistä ravinteet jokeen tulevat
- tämän lisäksi pohdittiin suojeluyhdistysten ja asiantuntijoiden kanssa ehdotuksia mahdollisista toteutettavista toimista Myllyjoen ravinnekuormituksen vähentämiseksi
Yhdistys palkitsi Laura Iskalan stipendillä hyvin tehdystä työstä.
Hankkeen johtopäätökset
Hyvä asia on, että ravinnepitoisuudet Myllyjoessa eivät olleet kasvaneet verrattuna aiempien vuosien näytteisiin.
Päätelmänä on, että Myllyjoen kuormitus koostuu pääosin hajakuormituksesta, joka tulee sen laajalta valuma-alueelta. Merkittävimpiä hajakuormittajia valuma-alueella ovat maatalous, metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet.
Tutkimusten perusteella löydettiin kuitenkin kolme sivu-uomaa, jotka aiheuttivat selvän ravinnepitoisuuksien nousun Myllyjoessa.
Alustavat toimenpide-ehdotukset
- Myllyjoen uppopuupuhdistamon laajennus
- uusien uppopuupuhdistamon paikkojen selvittäminen Myllyojassa ja siihen laskevissa ojissa