Hämeenlinnan kaupunki on kunnostanut hiihtoladut Katumajärvelle.
Latujen kuntoa voit seurata kaupungin verkkosivuilta: Hiihtoladut
Jään paksuutta voit puolestaan seurata Katumajärvibarometrin kautta.
Ei muuta kuin hiihtämään!
#Hiihtoladut
#Katumajärvi #ProKatumajärvi #Hämeenlinna #Katumajärvibarometri
Hämeenlinnan Soutajat ry. järjestää avantouintia Kipinäniemessä 8.1.2024 lähtien maanantai, keskiviikko ja sunnuntai iltaisin klo 18.-19.30.
Lämmin sauna ja lämpöiset pukuhuoneet odottavat pulahtajia.
Uintikerran hinta on 5 euroa/krt.
Osoite on Kipinäniementie 42, Hämeenlinna.
Tervetuloa!
#Katumajärvi #ProKatumajärvi #HämeenlinnanSoutajat #Hämeenlinna
Kuva: Hämeenlinnan Soutajat ry.
Osana KaSyn ja HAMKin laajentunutta yhteistyötä järjestettiin ensimmäiset opiskelijatalkoot Katumajärvellä 7.9.2023.
Talkoopäivän suunnitteluun ja järjestelyihin osallistuivat HAMKin ja KaSyn lisäksi Hämeenlinnan soutajien, Hämeenlinnan kaupungin sekä Hämeenlinnan seudun sotainvalidien edustajia. HAMKin kestävän kehityksen ensimmäisen vuosikurssin osalta talkoisiin osallistui noin 30 opiskelijaa.
Neljän venekunnan voimiin tehtiin Katumajärvellä isosorsimon levinneisyyskartoitusta. Lisäksi siivottiin Kipinäniemessä ranta-alueelta Soutajien toimesta kaadettu pusikko ja siirrettiin puunrangat tien varteen poiskuljetusta varten. Sotainvalidien veljesmajan ympäristöstä puolestaan kitkettiin jättipalsamikasvustoja.
Hämeenlinnan soutajat tarjosi keittolounaan talkoolaisille.
Talkoista saatiin niin hyvä kokemus ja palaute opiskelijoilta, että tapahtumasta päätettiin tehdä perinne.
#ProKatumajärvi #HAMK #HämeenlinnanSoutajat #Hämeenlinna #HämeenlinnanSeudunSotainvalidit
#Yhteistyö #KestäväKehitys
Kuvat: Nina Nygren ja Katrina Hämäläinen
Katumajärven kalantilanne kiinnostaa rannan asukkaita ja järven käyttäjiä. Kokosimme yhteen muutamia kalastukseen liittyviä aiheita.
Millainen on Katumajärven kalakanta?
Katumajärven kalakanta on melko runsas. Hauki ja ahven ovat yleisemmät petokalat, mutta myös kuhakanta on vahvistumaan päin pitkäaikaisten istutusten ansiosta.
Särkikaloista särki, sorva, salakka ja lahna ovat yleisempiä. Suutaria on myös jonkun verran sekä säynävää.
Muikkukanta on myös aika vahva.
Lohikaloja ei järvessä liiemmin ole. Lohikalojen luontainen lisääntyminen ei järvessä onnistu mutta joitain kirjolohia saattaa vielä olla aikaisemmista istutuksista
Ankerias kanta on aika vahva istutusten takia. Tulee kuitenkin muistaa, että ankeriasta saa nykyään kalastaa vain heinäkuussa.
Millainen raputilanne järvessä on?
Rapukanta on tällä hetkellä heikko.
Millä välinein saa kalastaa ja mitä sääntöjä tulee järvellä noudattaa?
Sähköperämoottoria saa Katumajärvellä käyttää.
Kiinteille pyydyksille hämeenlinnalaisille myydään kalamerkkejä Palvelupiste Kastellista. Myös lisälupia uisteluun saa sieltä.
Mitä muuta on hyvä tietää kalastamisesta Katumajärvellä?
Keväisin suoritetaan hoitokalastusta kahdella rysällä, joka hieman auttaa särkikalojen koon suurenemisessa ja vähenemisessä.
Kalastus järvellä on ollut hiipumaan päin. Lähtekää siis KALAAN.
Idänpään uimarannalla on tehty havaintoja limapalleroista, jotka tehtyjen selvitysten mukaan ovat sinimollusia. Katumajärven suojeluyhdistyksen tietojen mukaan näitä havaintoja on tehty aikaisempinakin vuosina, joten uudesta ilmiöstä ei ole kysymys.
Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut seuraa uimakauden loppuun (31.8.) asti viikoittain limapalleroiden määrää Hämeenlinnan Idänpäässä.
Mahdollisista havainnoista muilla uimarannoilla voi tehdä ilmoituksen kaupungin terveysvalvontaan tai Katumajärven suojeluyhdistykselle.
Yle Häme kertoo lisää tehdyistä havainnoista artikkelissaan: Katumajärven uimarannan vedessä on havaittu vihreitä limapalleroita
Kuva: KaSy
Kuva: Hämeenlinnan kaupunki
Järvibarometri on Katumajärven Suojeluyhdistys ry:n (KaSy) ideoima ja suunnittelema digitaalinen palvelu kaikille järvestä kiinnostuneille. Vastaavaa palvelua ei tiettävästi ole muualla käytössä.
Barometri kertoo järven tilan viimeisimpien mittaustulosten ja havaintojen perusteella, näyttää kehitystrendit pitkällä ajanjaksolla sekä välittää tietoa järven tapahtumista. Järvibarometri palvelee järven ranta-asukkaita, virkistyskäyttäjiä ja suojelutyötä tekeviä. Palvelu on verkkopohjainen ja käytettävissä niin mobiilisti kuin tietokoneella. Järvibarometri on toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Yhteistyö Järvibarometrin kehitystyössä on alkanut myös Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa.
Järvibarometri tarjoaa käyttäjilleen arvokasta tietoa järven tilasta ja sen muutoksista, kuten vedenkorkeudesta sinilevätilanteesta, näkösyvyydestä ja uimaveden laadusta. Se kertoo tapahtumista järvellä ja sen ympäristössä, kuten hoitokalastuksesta, vesikasvien niitoista sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista.
Järvibarometri toimii osana Järvi-meriwikiä
Katumajärven järvibarometri on toteutettu osana Syken Järvi-meriwikiä. Järvi-meriwiki on yhteisöllinen verkkopalvelu, jossa kuka tahansa voi osallistua tiedon tuottamiseen omista lähivesistään.
Järvibarometri hyödyntää sekä viranomaisten, katumajärviaktiivien että tavallisten kansalaisten Järvi-meriwikiin tallentamia havaintoja ja näyttää niiden pohjalta tehdyn koosteen Katumajärven tilanteesta. Järvi-meriwikin kehittäjä Matti Lindholm toivoo, että barometri omalta osaltaan kannustaa tavallisia ihmisiä tallentamaan havaintojaan esimerkiksi sinilevätilanteesta ja pintaveden lämpötilasta.
— Oman havaintopaikan ylläpitäminen on hauskaa, opettavaista ja joskus vähän jännittävääkin, kun uusi havainto voi kääntää käyrän hyvään tai huonoon suuntaan.
Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola on tyytyväinen, että hankkeen toteuttamiseksi on saatu kumppani, joka on mahdollistanut palvelun kehittämisen Järvi-meriwikin yhteyteen.
- Kumppanuus Syken kanssa mahdollistaa barometrin käytön laajentamisen työkaluksi myös muille suojeluyhdistyksille ja siten muiden järvien käyttöön, Pohjola iloitsee.
Testiversio avataan yleisölle kesäkuussa
Järvibarometrin testiversio on saatu valmiiksi ja se on avattu yleisölle 12.6.2023. Kesän aikana testiversiosta kerätään palautetta niin järjestelmän sisällöstä kuin käytettävyydestä. Palautteen perusteella järjestelmää kehitetään eteenpäin yhdessä yhteistyökumppaneiden ja HAMKin opiskelijoiden kanssa.
Testiversio löytyy osoitteesta: www.jarviwiki.fi/wiki/katumajarvibarometri
Palautetta Järvibarometrista voi antaa 15.8 asti vastaamalla kyselyyn: Palautekysely
Lisätietoja:
Katumajärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja
Markku Pohjola, 0400 443138, markkuh.pohjola@gmail.com
Hämeenlinnan Soutajat järjestävät Katumajärvelle pop-up-latukahvilan
la-su 4.–5.3. klo 10–16.
Latukahvila sijaitsee Kipinäniemessä Punaisella tuvalla.
Tarjolla kahvia ja lämmintä mehua sekä suolaista ja makeaa.
Mennään kaikki nauttimat järven laduista ja Soutajien kahvilan tuotteista!
Hämeenlinnan kaupunki on ajanut sekä murtomaa- että vapaan hiihtotavan ladut Katumajärvelle 20.2.2023.
Suurkiitos kaupungin latumestarille!
Latujen tilannetta voit seurata tästä kaupungin ylläpitämästä taulukosta: Hämeenlinnan latukartat
Katumajärven suojeluyhdistyksen jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi yksityishenkilöille.
Yritysjäsenten vuosimaksu on 100 euroa ja siihen sisältyy mahdollisuus saada yrityksen nimi näkyville yhdistyksen verkkosivuille.
Toimintaa voi tukea myös vapaaehtoisella maksulla jäsenmaksun lisäksi.
Tili: FI49 5680 2720 0128 65
Saaja: Katumajärven suojeluyhdistys ry
Eräpäivä: 31.3.2023
Viesti: Oma nimi
Jos olet uusi jäsen, laita viestiin nimesi lisäksi sähköpostiosoitteesi. Lähetäthän sähköpostiosoitteesi myös osoitteeseen katumajarvi@gmail.com.
Yhdistyksen uppopuupuhdistamohankkeen toteuttamisvaihe saatiin päätökseen tiistaina 14.helmikuuta, kun rankaniput upotettiin Myllyojaan. Tavoitteen mukaisesti kaikki suunnitellut 18 rankanippua saatiin upotettua noin 20 metrin matkalle. Upotusvaihe sujui suunnitellusti ja ongelmitta Mäki-Uuro Oy:n toimesta.
Rankanippujen upottamiseen käytettiin betonisia tierumpuja, joiden tehtävänä on pidättää rankaniput veden alla. Rankanippujen materiaalina käytettiin noin kolmimetrisiä ja paksuudeltaan 2–10 senttimetrin paksuisia mäntyrankoja, joilla tavoitellaan mahdollisimman suurta pinta-alaa biofilmin muodostumiselle. Rankanippujen alle asennettiin paksumpia poikkipuita, joiden avulla estetään nippujen vajoaminen pohjamutaan ja pysymään oikeassa syvyydessä.
Upotettujen rankanippujen pinnalle kehittyy biofilmi ja sitä hyödyntävä eliöstö. Yhdessä ne suodattavat vedestä ravinteita. Menetelmää on testattu mm PuuMaVesi-hankkeessa, jossa kenttäkokeissa on osoitettu, että pienpuuaineksesta rakennetuilla uppopuurakenteilla pystytään vähentämään metsätalouden aiheuttamaa rehevöittävää ja liettävää kuormitusta.
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n opiskelija Anu Heinilä tekee hankkeesta opinnäytetyön. Hän oli paikalla myös upotuksen aikana dokumentoimassa upotuksen eri osa-alueet.
Nyt hankkeessa alkaa monivuotinen seurantavaihe, jonka aikana biopuhdistamon tehoa ravinteiden poistajana seurataan mittaamalla Myllyojan typpi- ja fosforipitoisuuksia ennen ja jälkeen puhdistamon. Arvion mukaan puhdistamon täysi teho saavutettaisiin noin parin vuoden kulutta eli kesän 2025 jälkeen.
Kerromme mielellämme hankkeesta saamiamme kokemuksia.
Yhteydenotot: Markku Pohjola, puheenjohtaja, Katumajärven suojeluyhdistys, puh. 0400-443138.
