Siirry sisältöön

Osana KaSyn ja HAMKin laajentunutta yhteistyötä järjestettiin ensimmäiset opiskelijatalkoot Katumajärvellä 7.9.2023.

Talkoopäivän suunnitteluun ja järjestelyihin osallistuivat HAMKin ja KaSyn lisäksi Hämeenlinnan soutajien, Hämeenlinnan kaupungin sekä Hämeenlinnan seudun sotainvalidien edustajia. HAMKin kestävän kehityksen ensimmäisen vuosikurssin osalta talkoisiin osallistui noin 30 opiskelijaa.

Neljän venekunnan voimiin tehtiin Katumajärvellä isosorsimon levinneisyyskartoitusta. Lisäksi siivottiin Kipinäniemessä ranta-alueelta Soutajien toimesta kaadettu pusikko ja siirrettiin puunrangat tien varteen poiskuljetusta varten. Sotainvalidien veljesmajan ympäristöstä puolestaan kitkettiin jättipalsamikasvustoja.

Hämeenlinnan soutajat tarjosi keittolounaan talkoolaisille.

Talkoista saatiin niin hyvä kokemus ja palaute opiskelijoilta, että tapahtumasta päätettiin tehdä perinne.

#ProKatumajärvi #HAMK #HämeenlinnanSoutajat #Hämeenlinna #HämeenlinnanSeudunSotainvalidit

#Yhteistyö #KestäväKehitys

 

Kuvat: Nina Nygren ja Katrina Hämäläinen

Katumajärven kalantilanne kiinnostaa rannan asukkaita ja järven käyttäjiä. Kokosimme yhteen muutamia kalastukseen liittyviä aiheita.

Millainen on Katumajärven kalakanta?

Katumajärven kalakanta on melko runsas. Hauki ja ahven ovat yleisemmät petokalat, mutta myös kuhakanta on vahvistumaan päin pitkäaikaisten istutusten ansiosta.

Särkikaloista särki, sorva, salakka ja lahna ovat yleisempiä. Suutaria on myös jonkun verran sekä säynävää.

Muikkukanta on myös aika vahva.

Lohikaloja ei järvessä liiemmin ole. Lohikalojen luontainen lisääntyminen ei järvessä onnistu mutta joitain kirjolohia saattaa vielä olla aikaisemmista istutuksista

Ankerias kanta on aika vahva istutusten takia. Tulee kuitenkin muistaa, että ankeriasta saa nykyään kalastaa vain heinäkuussa.

 

Millainen raputilanne järvessä on?

Rapukanta on tällä hetkellä heikko.

 

Millä välinein saa kalastaa ja mitä sääntöjä tulee järvellä noudattaa?

Sähköperämoottoria saa Katumajärvellä käyttää.

Kiinteille pyydyksille hämeenlinnalaisille myydään kalamerkkejä Palvelupiste Kastellista. Myös lisälupia uisteluun saa sieltä.

 

Mitä muuta on hyvä tietää kalastamisesta Katumajärvellä?

Keväisin suoritetaan hoitokalastusta kahdella rysällä, joka hieman auttaa särkikalojen koon suurenemisessa ja vähenemisessä.

Kalastus järvellä on ollut hiipumaan päin. Lähtekää siis KALAAN.

 

SONY DSC

Idänpään uimarannalla on tehty havaintoja limapalleroista, jotka tehtyjen selvitysten mukaan ovat sinimollusia. Katumajärven suojeluyhdistyksen tietojen mukaan näitä havaintoja on tehty aikaisempinakin vuosina, joten uudesta ilmiöstä ei ole kysymys.

Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut seuraa uimakauden loppuun (31.8.) asti viikoittain limapalleroiden määrää Hämeenlinnan Idänpäässä.

Mahdollisista havainnoista muilla uimarannoilla voi tehdä ilmoituksen kaupungin terveysvalvontaan tai Katumajärven suojeluyhdistykselle.

Yle Häme kertoo lisää tehdyistä havainnoista artikkelissaan: Katumajärven uimarannan vedessä on havaittu vihreitä limapalleroita

Kuva: KaSy

Kuva: Hämeenlinnan kaupunki

Järvibarometri on Katumajärven Suojeluyhdistys ry:n (KaSy) ideoima ja suunnittelema digitaalinen palvelu kaikille järvestä kiinnostuneille. Vastaavaa palvelua ei tiettävästi ole muualla käytössä.  

Barometri kertoo järven tilan viimeisimpien mittaustulosten ja havaintojen perusteella, näyttää kehitystrendit pitkällä ajanjaksolla sekä välittää tietoa järven tapahtumista. Järvibarometri palvelee järven ranta-asukkaita, virkistyskäyttäjiä ja suojelutyötä tekeviä. Palvelu on verkkopohjainen ja käytettävissä niin mobiilisti kuin tietokoneella. Järvibarometri on toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Yhteistyö Järvibarometrin kehitystyössä on alkanut myös Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa.

Järvibarometri tarjoaa käyttäjilleen arvokasta tietoa järven tilasta ja sen muutoksista, kuten vedenkorkeudesta sinilevätilanteesta, näkösyvyydestä ja uimaveden laadusta. Se kertoo tapahtumista järvellä ja sen ympäristössä, kuten hoitokalastuksesta, vesikasvien niitoista sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista.

Järvibarometri toimii osana Järvi-meriwikiä

Katumajärven järvibarometri on toteutettu osana Syken Järvi-meriwikiä. Järvi-meriwiki on yhteisöllinen verkkopalvelu, jossa kuka tahansa voi osallistua tiedon tuottamiseen omista lähivesistään.

Järvibarometri hyödyntää sekä viranomaisten, katumajärviaktiivien että tavallisten kansalaisten Järvi-meriwikiin tallentamia havaintoja ja näyttää niiden pohjalta tehdyn koosteen Katumajärven tilanteesta. Järvi-meriwikin kehittäjä Matti Lindholm toivoo, että barometri omalta osaltaan kannustaa tavallisia ihmisiä tallentamaan havaintojaan esimerkiksi sinilevätilanteesta ja pintaveden lämpötilasta.

— Oman havaintopaikan ylläpitäminen on hauskaa, opettavaista ja joskus vähän jännittävääkin, kun uusi havainto voi kääntää käyrän hyvään tai huonoon suuntaan.

Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola on tyytyväinen, että hankkeen toteuttamiseksi on saatu kumppani, joka on mahdollistanut palvelun kehittämisen Järvi-meriwikin yhteyteen.

- Kumppanuus Syken kanssa mahdollistaa barometrin käytön laajentamisen työkaluksi myös muille suojeluyhdistyksille ja siten muiden järvien käyttöön, Pohjola iloitsee.

Testiversio avataan yleisölle kesäkuussa

Järvibarometrin testiversio on saatu valmiiksi ja se on avattu yleisölle 12.6.2023. Kesän aikana testiversiosta kerätään palautetta niin järjestelmän sisällöstä kuin käytettävyydestä. Palautteen perusteella järjestelmää kehitetään eteenpäin yhdessä yhteistyökumppaneiden ja HAMKin opiskelijoiden kanssa.

Testiversio löytyy osoitteesta: www.jarviwiki.fi/wiki/katumajarvibarometri

Palautetta Järvibarometrista voi antaa 15.8 asti vastaamalla kyselyyn: Palautekysely

 

Lisätietoja:
Katumajärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja
Markku Pohjola, 0400 443138, markkuh.pohjola@gmail.com

Katumajärven suojeluyhdistyksen jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi yksityishenkilöille.

Yritysjäsenten vuosimaksu on 100 euroa ja siihen sisältyy mahdollisuus saada yrityksen nimi näkyville yhdistyksen verkkosivuille.

Toimintaa voi tukea myös vapaaehtoisella maksulla jäsenmaksun lisäksi.

Jäsenmaksu tilitetään seuraavin tiedoin:

Tili: FI49 5680 2720 0128 65
Saaja: Katumajärven suojeluyhdistys ry
Eräpäivä: 31.3.2023
Viesti: Oma nimi

Uudet jäsenet

Jos olet uusi jäsen, laita viestiin nimesi lisäksi sähköpostiosoitteesi. Lähetäthän sähköpostiosoitteesi myös osoitteeseen katumajarvi@gmail.com.

KaSy-Jäsenkirje 2023, talvi

Yhdistyksen uppopuupuhdistamohankkeen toteuttamisvaihe saatiin päätökseen tiistaina 14.helmikuuta, kun rankaniput upotettiin Myllyojaan. Tavoitteen mukaisesti kaikki suunnitellut 18 rankanippua saatiin upotettua noin 20 metrin matkalle. Upotusvaihe sujui suunnitellusti ja ongelmitta Mäki-Uuro Oy:n toimesta.

Rankanippujen upottamiseen käytettiin betonisia tierumpuja, joiden tehtävänä on pidättää rankaniput veden alla. Rankanippujen materiaalina käytettiin noin kolmimetrisiä ja paksuudeltaan 2–10 senttimetrin paksuisia mäntyrankoja, joilla tavoitellaan mahdollisimman suurta pinta-alaa biofilmin muodostumiselle. Rankanippujen alle asennettiin paksumpia poikkipuita, joiden avulla estetään nippujen vajoaminen pohjamutaan ja pysymään oikeassa syvyydessä.

Upotettujen rankanippujen pinnalle kehittyy biofilmi ja sitä hyödyntävä eliöstö. Yhdessä ne suodattavat vedestä ravinteita. Menetelmää on testattu mm PuuMaVesi-hankkeessa, jossa kenttäkokeissa on osoitettu, että pienpuuaineksesta rakennetuilla uppopuurakenteilla pystytään vähentämään metsätalouden aiheuttamaa rehevöittävää ja liettävää kuormitusta.

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n opiskelija Anu Heinilä tekee hankkeesta opinnäytetyön. Hän oli paikalla myös upotuksen aikana dokumentoimassa upotuksen eri osa-alueet.

Nyt hankkeessa alkaa monivuotinen seurantavaihe, jonka aikana biopuhdistamon tehoa ravinteiden poistajana seurataan mittaamalla Myllyojan typpi- ja fosforipitoisuuksia ennen ja jälkeen puhdistamon. Arvion mukaan puhdistamon täysi teho saavutettaisiin noin parin vuoden kulutta eli kesän 2025 jälkeen.

Kerromme mielellämme hankkeesta saamiamme kokemuksia.

Yhteydenotot: Markku Pohjola, puheenjohtaja, Katumajärven suojeluyhdistys, puh. 0400-443138.

Rankaniput valmiina upotukseen.

 

Upotusvaihe sujui suunnitellusti ja ongelmitta Mäki-Uuro Oy:n toimesta.

 

Upotetut rankaniput pilkottavat vedenalta.

Tänään tiistaina 7.2.2023 kokoontuivat talkoolaiset kokoamaan rankanippuja Katumajärven suojeluyhdistyksen uppopuupuhdistamohanketta varten. Paikalla olivat yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola ja Suomen metsäkeskuksesta Olli Lukanniemi sekä projektin toteuttavan Mäki-Uuro Oy:n Jarmo Mäki-Uuro ja Jussi Mäki-Uuro.

Hankkeesta opinnäytetyötä tekevä HAMK:n opiskelija Anu Heinilä oli dokumentoimassa rankanippujen teon vaiheet ja yksityiskohdat.

Rankanippujen upotus Myllyojaan toteutetaan säävarauksella tiistaina 14. helmikuuta.

Kiitos kaikille talkoolaisille!

Rankoja pujotetaan betonisiin tierumpuihin. Kuva Anu Heinilä

 

Valmiita rankanippuja upotusta varten. Kuva Anu Heinilä

 

Lue lisää Uppopuupuhdistamo hankkeesta

Hämeenlinnan Katumajärven suojeluyhdistyksellä on meneillään biologinen vedenpuhdistamohanke, jonka kohteena on Katumajärven pohjoispäähän laskeva järven suurin ravinnekuormittaja Myllyoja.

Uppopuupuhdistamon idea perustuu luonnonmukaisuuteen, jossa veteen upotetut rankaniput toimivat suodattimena. Rankanippujen pintaan kertyy biofilmi, ja sitä hyödyntävä eliöstö, joka suodattaa vedestä ravinteita.

Pilottihanke on edennyt toteuttamisvaiheeseen, jonka tavoitteena on upottaa helmikuussa Myllyojaan maksimissaan 18 kappaletta noin kolmimetristä ja halkaisijaltaan noin 50 cm:n mittaista rankanippua noin kahdenkymmenen metrin matkalle. Rankanippujen ankkurointiin käytetään betonisia tierumpuja.

- Olemme saaneet hankkeeseen ELY-rahoitusta ja asiantuntemusta projektiin Suomen metsäkes­kuksesta ja Vanajavesikeskuksesta, kertoo Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola. Maa- ja vesialueiden omistajien sekä Hämeenlinnan kaupungin tuki on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen, Pohjola lisää.

Kyseessä on Hämeen ensimmäinen uppopuupuhdistamohanke ja tarkoituksena on tämän pilotin jälkeen laajentaa menetelmän käyttöä sekä tarjota kokemuksia myös muille tällaisesta hankkeesta kiinnostuneille.

- Tätä varten on tärkeää, että tämä pilottihanke dokumentoidaan tarkasti ja asianmukaisesti. Tätä työtä lähtee tekemään Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n opiskelija opinnäytetyönään. Olemme iloisia, että voimme jakaa projektista tulevat hyödyt yhdessä paikallisen oppilaitoksen kanssa, puheenjohtaja Pohjola jatkaa.

Uppopuupuhdistamohanke toteutetaan soveltuvin osin Katumajärven suojeluyhdistyksen talkootyönä ja se sisältyy meneillään olevaan ELY-rahoitteiseen Katumajärven perushoitohankkeeseen.

Rankanippujen upotus toteutetaan alustavasti sääolosuhteista riippuen 14. tai 15. päivä helmikuuta.    

Lisätietoja:

Katumajärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja
Markku Pohjola, 0400 443138, markkuh.pohjola@gmail.com

Hankkeessa on tavoitteena upottaa Myllyojaan maksimissaan 18 kpl rankanippuja noin kahden-kymmenen metrin matkalle kartassa punaisella ympäröityyn kohtaan.