Jokakeväinen hoitokalastus toteutettiin Katumajärvellä toukokuun aikana. Tänä vuonna saalis jäi tavanomaista selvästi vaatimattomammaksi todennäköisesti siksi, että särjen kutu tapahtui normaalia aikaisemmin, mikä yllätti kalastajat. Aikainen kutu johtunee veden nopeasta lämpenemisestä pian jäiden lähdön jälkeen.
Positiivista kuitenkin oli, että hoitokalastus saatiin toteuttaa hyvässä säässä ja saalistakin riitti kaikille halukkaille ainakin joinakin pyyntikertoina.
Katumajärven kalantilanne kiinnostaa rannan asukkaita ja järven käyttäjiä. Kokosimme yhteen muutamia kalastukseen liittyviä aiheita.
Millainen on Katumajärven kalakanta?
Katumajärven kalakanta on melko runsas. Hauki ja ahven ovat yleisemmät petokalat, mutta myös kuhakanta on vahvistumaan päin pitkäaikaisten istutusten ansiosta.
Särkikaloista särki, sorva, salakka ja lahna ovat yleisempiä. Suutaria on myös jonkun verran sekä säynävää.
Muikkukanta on myös aika vahva.
Lohikaloja ei järvessä liiemmin ole. Lohikalojen luontainen lisääntyminen ei järvessä onnistu mutta joitain kirjolohia saattaa vielä olla aikaisemmista istutuksista
Ankerias kanta on aika vahva istutusten takia. Tulee kuitenkin muistaa, että ankeriasta saa nykyään kalastaa vain heinäkuussa.
Millainen raputilanne järvessä on?
Rapukanta on tällä hetkellä heikko.
Millä välinein saa kalastaa ja mitä sääntöjä tulee järvellä noudattaa?
Sähköperämoottoria saa Katumajärvellä käyttää.
Kiinteille pyydyksille hämeenlinnalaisille myydään kalamerkkejä Palvelupiste Kastellista. Myös lisälupia uisteluun saa sieltä.
Mitä muuta on hyvä tietää kalastamisesta Katumajärvellä?
Keväisin suoritetaan hoitokalastusta kahdella rysällä, joka hieman auttaa särkikalojen koon suurenemisessa ja vähenemisessä.
Kalastus järvellä on ollut hiipumaan päin. Lähtekää siis KALAAN.
Katumajärven suojeluyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 20. elokuuta Sotainvalidien veljesmajalla Kipinäniemessä. Kokouksessa käsiteltiin päättyneen toimintakauden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma alkavalle kaudelle.
Painavassa roolissa yhdistyksen toiminnassa toimintakaudella 2022–2023 olivat kaksi alkanutta hanketta; uppopuupuhdistamon rakentaminen Myllyojaan sekä avattu Katumajärvibarometri.
Katumajärven hoitosuunnitelma päivitettiin vuosiksi 2023–2027 yhteistyössä Vanajavesikeskuksen kanssa.
Hoitokalastusta jatkettiin Katumajärven kalastusyhdistys ry:n ja Hämeenlinnan Kala ja Erä ry:n kanssa.
Lue vuosikertomus kokonaisuudessaan tästä: vuosikertomus 2022–2023
Lue yhdistyksen toimintasuunnitelma tästä kaudelle 2023-2024.
Jäsenmaksu
Jäsenmaksun suuruus pidettiin edellisvuosien tasolla. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 10 euroa ja yritys- sekä yhteisöjäsenten jäsenmaksu 100 euroa vuodessa. Toimintaa voi tukea myös vapaaehtoisella maksulla jäsenmaksun lisäksi.
Maksun voit maksaa tilille: FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry.
Jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun ja laittamalla viestiin oma nimi sekä sähköpostiosoite. Liittymistieto on hyvä laittaa myös yhdistyksen osoitteeseen katumajarvi@gmail.com, jotta yhdistyksen tiedotuksen varmistamiseksi.
Hallituksen kokoonpano 2023–2024
Puheenjohtaja: Markku Pohjola
Varapuheenjohtaja: Jyrki Salminen
Hallitus: Eeva Järveläinen, Hanna Kivelä, Pekka Lunnikivi, Johanna Maasto, Jarmo Mäki-Uuro, Arto Stolt, Tiina Ven ja Raimo Örlund.
Särkikalaa pyydettiin tänä vuonna touko- kesäkuun aikana kahdella rysällä järven etelä- ja pohjoispäässä. Toimijoina olivat Katumajärven kalastusyhdistys ry ja Hämeenlinnan Kala ja Erä ry.
Kalastusta koordinoivat Kalastusyhdistyksen puolesta Ari Jauhiainen ja Hämeenlinnan Kala ja Erän puolesta Arto Stolt.
- Saalista tuli yhteensä noin 2200 kiloa. Ilmainen kala kelpasi hyvin kaupunkilaisille, Ari Jauhiainen ja Arto Stolt toteavat.
Monet kiitokset kaikille talkoolaisille!
