Yhdistyksen uppopuupuhdistamohankkeen toteuttamisvaihe saatiin päätökseen tiistaina 14.helmikuuta, kun rankaniput upotettiin Myllyojaan. Tavoitteen mukaisesti kaikki suunnitellut 18 rankanippua saatiin upotettua noin 20 metrin matkalle. Upotusvaihe sujui suunnitellusti ja ongelmitta Mäki-Uuro Oy:n toimesta.
Rankanippujen upottamiseen käytettiin betonisia tierumpuja, joiden tehtävänä on pidättää rankaniput veden alla. Rankanippujen materiaalina käytettiin noin kolmimetrisiä ja paksuudeltaan 2–10 senttimetrin paksuisia mäntyrankoja, joilla tavoitellaan mahdollisimman suurta pinta-alaa biofilmin muodostumiselle. Rankanippujen alle asennettiin paksumpia poikkipuita, joiden avulla estetään nippujen vajoaminen pohjamutaan ja pysymään oikeassa syvyydessä.
Upotettujen rankanippujen pinnalle kehittyy biofilmi ja sitä hyödyntävä eliöstö. Yhdessä ne suodattavat vedestä ravinteita. Menetelmää on testattu mm PuuMaVesi-hankkeessa, jossa kenttäkokeissa on osoitettu, että pienpuuaineksesta rakennetuilla uppopuurakenteilla pystytään vähentämään metsätalouden aiheuttamaa rehevöittävää ja liettävää kuormitusta.
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n opiskelija Anu Heinilä tekee hankkeesta opinnäytetyön. Hän oli paikalla myös upotuksen aikana dokumentoimassa upotuksen eri osa-alueet.
Nyt hankkeessa alkaa monivuotinen seurantavaihe, jonka aikana biopuhdistamon tehoa ravinteiden poistajana seurataan mittaamalla Myllyojan typpi- ja fosforipitoisuuksia ennen ja jälkeen puhdistamon. Arvion mukaan puhdistamon täysi teho saavutettaisiin noin parin vuoden kulutta eli kesän 2025 jälkeen.
Tänään tiistaina 7.2.2023 kokoontuivat talkoolaiset kokoamaan rankanippuja Katumajärven suojeluyhdistyksen uppopuupuhdistamohanketta varten. Paikalla olivat yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola ja Suomen metsäkeskuksesta Olli Lukanniemi sekä projektin toteuttavan Mäki-Uuro Oy:n Jarmo Mäki-Uuro ja Jussi Mäki-Uuro.
Hankkeesta opinnäytetyötä tekevä HAMK:n opiskelija Anu Heinilä oli dokumentoimassa rankanippujen teon vaiheet ja yksityiskohdat.
Hämeenlinnan Katumajärven suojeluyhdistyksellä on meneillään biologinen vedenpuhdistamohanke, jonka kohteena on Katumajärven pohjoispäähän laskeva järven suurin ravinnekuormittaja Myllyoja.
Uppopuupuhdistamon idea perustuu luonnonmukaisuuteen, jossa veteen upotetut rankaniput toimivat suodattimena. Rankanippujen pintaan kertyy biofilmi, ja sitä hyödyntävä eliöstö, joka suodattaa vedestä ravinteita.
Pilottihanke on edennyt toteuttamisvaiheeseen, jonka tavoitteena on upottaa helmikuussa Myllyojaan maksimissaan 18 kappaletta noin kolmimetristä ja halkaisijaltaan noin 50 cm:n mittaista rankanippua noin kahdenkymmenen metrin matkalle. Rankanippujen ankkurointiin käytetään betonisia tierumpuja.
- Olemme saaneet hankkeeseen ELY-rahoitusta ja asiantuntemusta projektiin Suomen metsäkeskuksesta ja Vanajavesikeskuksesta, kertoo Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola. Maa- ja vesialueiden omistajien sekä Hämeenlinnan kaupungin tuki on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen, Pohjola lisää.
Kyseessä on Hämeen ensimmäinen uppopuupuhdistamohanke ja tarkoituksena on tämän pilotin jälkeen laajentaa menetelmän käyttöä sekä tarjota kokemuksia myös muille tällaisesta hankkeesta kiinnostuneille.
- Tätä varten on tärkeää, että tämä pilottihanke dokumentoidaan tarkasti ja asianmukaisesti. Tätä työtä lähtee tekemään Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n opiskelija opinnäytetyönään. Olemme iloisia, että voimme jakaa projektista tulevat hyödyt yhdessä paikallisen oppilaitoksen kanssa, puheenjohtaja Pohjola jatkaa.
Uppopuupuhdistamohanke toteutetaan soveltuvin osin Katumajärven suojeluyhdistyksen talkootyönä ja se sisältyy meneillään olevaan ELY-rahoitteiseen Katumajärven perushoitohankkeeseen.
Rankanippujen upotus toteutetaan alustavasti sääolosuhteista riippuen 14. tai 15. päivä helmikuuta.
Lisätietoja:
Katumajärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Markku Pohjola, 0400 443138, markkuh.pohjola@gmail.com
Hankkeessa on tavoitteena upottaa Myllyojaan maksimissaan 18 kpl rankanippuja noin kahden-kymmenen metrin matkalle kartassa punaisella ympäröityyn kohtaan.
Vedenkorkeutta on mitattu lattamittauksella Katumajärvellä vuodesta 1953 lähtien, mutta nyt siirrytään automaattiseen mittaukseen
Automaattinen mittaus helpottaa vedenkorkeuden seurantaa ja mahdollistaa vedenkorkeuden reaaliaikeisen seurannan, sillä mittauslukemat lähetetään päivittäin Suomen ympäristökeskuksen seurantajärjestelmään.
Katumajärven suojeluyhdistyksen automaattinen vedenkorkeusmittari asennettiin yksityisen laiturin yhteyteen (kuva alla) Hämeen ELY-keskuksen asiantuntijan toimesta 10.5.2022.
Vedenkorkeuslukemat N60-järjestelmän mukaisesti
Katumajärven vedenkorkeuslukemat on ilmaistu N60- järjestelmän mukaan, samoin kuin Kankaistenjärven ja Matkolammin lukemat.
Vedenkorkeus on katsottavissa alla olevasta linkistä, josta näkyvät kaikkien Hämeen ELY- keskuksen alueella seurannassa mukana olevien järvien mittaustulokset.
Klikkaamalla Katumajärven vedenkorkeuskäyräkuvaa, avautuu suurempi näkymä, jonka alalaidasta klikkaamalla ”Kuvan arvot tiedostona” pääsee katsomaan päivittäisiä vedenkorkeuden lukemia sekä pitkäaikaisia keskiarvoja ja minimi sekä maksimiarvoja ajanjaksolla 1953-2021.
Hämeenlinnan kaupunki kokeilee tänä vuonna osallistuvaa budjetointia varaa tarkoitukseen talousarviossa 30.000 euroa.
Katumajärven suojeluyhdistys teki esityksen Katumajärven ympäristön asuinalueiden ja kaupungin eteläosan asukkaiden talviliikuntamahdollisuuksien lisäämisestä.
Esityksessä kaupunkia ehdotetaan hankkimaan moottorikelkan ja latukoneen, jolla ylläpidetään talkoovoimin perinteistä hiihtolatua Katumajärven ympäri (noin 14 kilometriä) ja Linna Golfin alueella (noin 4 kilometriä). Hankkeen arvioitu kustannusarvio on 15.000 euroa.
