Siirry sisältöön

Katumajärven kalantilanne kiinnostaa rannan asukkaita ja järven käyttäjiä. Kokosimme yhteen muutamia kalastukseen liittyviä aiheita.

Millainen on Katumajärven kalakanta?

Katumajärven kalakanta on melko runsas. Hauki ja ahven ovat yleisemmät petokalat, mutta myös kuhakanta on vahvistumaan päin pitkäaikaisten istutusten ansiosta.

Särkikaloista särki, sorva, salakka ja lahna ovat yleisempiä. Suutaria on myös jonkun verran sekä säynävää.

Muikkukanta on myös aika vahva.

Lohikaloja ei järvessä liiemmin ole. Lohikalojen luontainen lisääntyminen ei järvessä onnistu mutta joitain kirjolohia saattaa vielä olla aikaisemmista istutuksista

Ankerias kanta on aika vahva istutusten takia. Tulee kuitenkin muistaa, että ankeriasta saa nykyään kalastaa vain heinäkuussa.

 

Millainen raputilanne järvessä on?

Rapukanta on tällä hetkellä heikko.

 

Millä välinein saa kalastaa ja mitä sääntöjä tulee järvellä noudattaa?

Sähköperämoottoria saa Katumajärvellä käyttää.

Kiinteille pyydyksille hämeenlinnalaisille myydään kalamerkkejä Palvelupiste Kastellista. Myös lisälupia uisteluun saa sieltä.

 

Mitä muuta on hyvä tietää kalastamisesta Katumajärvellä?

Keväisin suoritetaan hoitokalastusta kahdella rysällä, joka hieman auttaa särkikalojen koon suurenemisessa ja vähenemisessä.

Kalastus järvellä on ollut hiipumaan päin. Lähtekää siis KALAAN.

 

SONY DSC

Katumajärven suojeluyhdistys, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) laajentavat yhteistyötään aloittamalla yhteisprojektin, jonka teemana on Vesityöhön osallistamien.

Hanke pitää sisällään kaksi osaprojektia; Katumajärvibarometrin kehitystyö sekä Nuorten osallistaminen vesiensuojelutyöhön.

Projektin aloituskokous pidettiin keskiviikkona 23. elokuuta. Projekti toteutetaan HAMkin kestävän kehityksen opiskelijaprojektina alkavan syksyn aikana.

Tuloksista tiedotetaan niiden valmistumisen myötä.

 

Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa tulosta. Asia ilmenee suojeluyhdistyksen tekemän järviveden laadun omaseurannan tuloksista.

- Katumajärvi lähestyy entisestä keskiravinteisen järven tilasta vähäravinteista tilaa. Ravinnepitoisuudet viimeisissä mittauksissa ovat jo luokiteltavissa vähäravinteiseen luokkaan, arvio Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.

Järvivesinäytteitä on otettu elokuun alussa vuosittain 2021-2023 viidestä eri järvipisteestä ja kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrät vedessä ovat olleet laskusuunnassa koko mittausjakson ajan.

Usein sellaisissa järvissä, joihin tulee humusaineita metsäalueilta tai soilta, typpipitoisuus nousee, vaikka fosfori olisikin alempana. Voidaan siis arvioida, että Katumajärven humuskuormitus on hyvin vähäistä, Mäkelä toteaa.

– Syvänteiden happitilanne on alentunut, mutta ei täysin lopussa. Tämä osoittaa, että järven prosessit pystyvät käsittelemään järveen päätyneen orgaanisen aineksen hajotuksen juuri niin, että happitalous ei kärsi selvästi. Hapettomuudesta aiheutuvia lisähaittoja järvelle (eli sisäistä kuormitusta) ei tässä tilanteessa synny, Suvi Mäkelä jatkaa.

Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa näin konkreettista tulosta. Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola kiittää kaikkia suojelutyötä tekeviä sekä yhteistyökumppaneita ja tukijoita, jotka mahdollistavat nykyisen laajuisten hoitotoimenpiteiden tekemisen.

Kuva: Raimo Örlund

 

Katumajärven suojeluyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 20. elokuuta Sotainvalidien veljesmajalla Kipinäniemessä. Kokouksessa käsiteltiin päättyneen toimintakauden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma alkavalle kaudelle.

Painavassa roolissa yhdistyksen toiminnassa toimintakaudella 2022–2023 olivat kaksi alkanutta hanketta; uppopuupuhdistamon rakentaminen Myllyojaan sekä avattu Katumajärvibarometri.

Katumajärven hoitosuunnitelma päivitettiin vuosiksi 2023–2027 yhteistyössä Vanajavesikeskuksen kanssa.

Hoitokalastusta jatkettiin Katumajärven kalastusyhdistys ry:n ja Hämeenlinnan Kala ja Erä ry:n kanssa.

Lue vuosikertomus kokonaisuudessaan tästä: vuosikertomus 2022–2023

Lue yhdistyksen toimintasuunnitelma tästä kaudelle 2023-2024.

Jäsenmaksu

Jäsenmaksun suuruus pidettiin edellisvuosien tasolla. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 10 euroa ja yritys- sekä yhteisöjäsenten jäsenmaksu 100 euroa vuodessa. Toimintaa voi tukea myös vapaaehtoisella maksulla jäsenmaksun lisäksi.

Maksun voit maksaa tilille: FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry.

Jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun ja laittamalla viestiin oma nimi sekä sähköpostiosoite. Liittymistieto on hyvä laittaa myös yhdistyksen osoitteeseen katumajarvi@gmail.com, jotta yhdistyksen tiedotuksen varmistamiseksi.

Hallituksen kokoonpano 2023–2024

Puheenjohtaja: Markku Pohjola

Varapuheenjohtaja: Jyrki Salminen

Hallitus: Eeva Järveläinen, Hanna Kivelä, Pekka Lunnikivi, Johanna Maasto, Jarmo Mäki-Uuro, Arto Stolt, Tiina Ven ja Raimo Örlund.

Vuosikokouksen puheenjohtaja Jarmo Mäki-Uuro (vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola

Idänpään uimarannalla on tehty havaintoja limapalleroista, jotka tehtyjen selvitysten mukaan ovat sinimollusia. Katumajärven suojeluyhdistyksen tietojen mukaan näitä havaintoja on tehty aikaisempinakin vuosina, joten uudesta ilmiöstä ei ole kysymys.

Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut seuraa uimakauden loppuun (31.8.) asti viikoittain limapalleroiden määrää Hämeenlinnan Idänpäässä.

Mahdollisista havainnoista muilla uimarannoilla voi tehdä ilmoituksen kaupungin terveysvalvontaan tai Katumajärven suojeluyhdistykselle.

Yle Häme kertoo lisää tehdyistä havainnoista artikkelissaan: Katumajärven uimarannan vedessä on havaittu vihreitä limapalleroita

Kuva: KaSy

Kuva: Hämeenlinnan kaupunki

Järvibarometri on Katumajärven Suojeluyhdistys ry:n (KaSy) ideoima ja suunnittelema digitaalinen palvelu kaikille järvestä kiinnostuneille. Vastaavaa palvelua ei tiettävästi ole muualla käytössä.  

Barometri kertoo järven tilan viimeisimpien mittaustulosten ja havaintojen perusteella, näyttää kehitystrendit pitkällä ajanjaksolla sekä välittää tietoa järven tapahtumista. Järvibarometri palvelee järven ranta-asukkaita, virkistyskäyttäjiä ja suojelutyötä tekeviä. Palvelu on verkkopohjainen ja käytettävissä niin mobiilisti kuin tietokoneella. Järvibarometri on toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Yhteistyö Järvibarometrin kehitystyössä on alkanut myös Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa.

Järvibarometri tarjoaa käyttäjilleen arvokasta tietoa järven tilasta ja sen muutoksista, kuten vedenkorkeudesta sinilevätilanteesta, näkösyvyydestä ja uimaveden laadusta. Se kertoo tapahtumista järvellä ja sen ympäristössä, kuten hoitokalastuksesta, vesikasvien niitoista sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista.

Järvibarometri toimii osana Järvi-meriwikiä

Katumajärven järvibarometri on toteutettu osana Syken Järvi-meriwikiä. Järvi-meriwiki on yhteisöllinen verkkopalvelu, jossa kuka tahansa voi osallistua tiedon tuottamiseen omista lähivesistään.

Järvibarometri hyödyntää sekä viranomaisten, katumajärviaktiivien että tavallisten kansalaisten Järvi-meriwikiin tallentamia havaintoja ja näyttää niiden pohjalta tehdyn koosteen Katumajärven tilanteesta. Järvi-meriwikin kehittäjä Matti Lindholm toivoo, että barometri omalta osaltaan kannustaa tavallisia ihmisiä tallentamaan havaintojaan esimerkiksi sinilevätilanteesta ja pintaveden lämpötilasta.

— Oman havaintopaikan ylläpitäminen on hauskaa, opettavaista ja joskus vähän jännittävääkin, kun uusi havainto voi kääntää käyrän hyvään tai huonoon suuntaan.

Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola on tyytyväinen, että hankkeen toteuttamiseksi on saatu kumppani, joka on mahdollistanut palvelun kehittämisen Järvi-meriwikin yhteyteen.

- Kumppanuus Syken kanssa mahdollistaa barometrin käytön laajentamisen työkaluksi myös muille suojeluyhdistyksille ja siten muiden järvien käyttöön, Pohjola iloitsee.

Testiversio avataan yleisölle kesäkuussa

Järvibarometrin testiversio on saatu valmiiksi ja se on avattu yleisölle 12.6.2023. Kesän aikana testiversiosta kerätään palautetta niin järjestelmän sisällöstä kuin käytettävyydestä. Palautteen perusteella järjestelmää kehitetään eteenpäin yhdessä yhteistyökumppaneiden ja HAMKin opiskelijoiden kanssa.

Testiversio löytyy osoitteesta: www.jarviwiki.fi/wiki/katumajarvibarometri

Palautetta Järvibarometrista voi antaa 15.8 asti vastaamalla kyselyyn: Palautekysely

 

Lisätietoja:
Katumajärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja
Markku Pohjola, 0400 443138, markkuh.pohjola@gmail.com

Katumajärven suojeluyhdistyksen jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi yksityishenkilöille.

Yritysjäsenten vuosimaksu on 100 euroa ja siihen sisältyy mahdollisuus saada yrityksen nimi näkyville yhdistyksen verkkosivuille.

Toimintaa voi tukea myös vapaaehtoisella maksulla jäsenmaksun lisäksi.

Jäsenmaksu tilitetään seuraavin tiedoin:

Tili: FI49 5680 2720 0128 65
Saaja: Katumajärven suojeluyhdistys ry
Eräpäivä: 31.3.2023
Viesti: Oma nimi

Uudet jäsenet

Jos olet uusi jäsen, laita viestiin nimesi lisäksi sähköpostiosoitteesi. Lähetäthän sähköpostiosoitteesi myös osoitteeseen katumajarvi@gmail.com.

KaSy-Jäsenkirje 2023, talvi

Yhdistyksen uppopuupuhdistamohankkeen toteuttamisvaihe saatiin päätökseen tiistaina 14.helmikuuta, kun rankaniput upotettiin Myllyojaan. Tavoitteen mukaisesti kaikki suunnitellut 18 rankanippua saatiin upotettua noin 20 metrin matkalle. Upotusvaihe sujui suunnitellusti ja ongelmitta Mäki-Uuro Oy:n toimesta.

Rankanippujen upottamiseen käytettiin betonisia tierumpuja, joiden tehtävänä on pidättää rankaniput veden alla. Rankanippujen materiaalina käytettiin noin kolmimetrisiä ja paksuudeltaan 2–10 senttimetrin paksuisia mäntyrankoja, joilla tavoitellaan mahdollisimman suurta pinta-alaa biofilmin muodostumiselle. Rankanippujen alle asennettiin paksumpia poikkipuita, joiden avulla estetään nippujen vajoaminen pohjamutaan ja pysymään oikeassa syvyydessä.

Upotettujen rankanippujen pinnalle kehittyy biofilmi ja sitä hyödyntävä eliöstö. Yhdessä ne suodattavat vedestä ravinteita. Menetelmää on testattu mm PuuMaVesi-hankkeessa, jossa kenttäkokeissa on osoitettu, että pienpuuaineksesta rakennetuilla uppopuurakenteilla pystytään vähentämään metsätalouden aiheuttamaa rehevöittävää ja liettävää kuormitusta.

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n opiskelija Anu Heinilä tekee hankkeesta opinnäytetyön. Hän oli paikalla myös upotuksen aikana dokumentoimassa upotuksen eri osa-alueet.

Nyt hankkeessa alkaa monivuotinen seurantavaihe, jonka aikana biopuhdistamon tehoa ravinteiden poistajana seurataan mittaamalla Myllyojan typpi- ja fosforipitoisuuksia ennen ja jälkeen puhdistamon. Arvion mukaan puhdistamon täysi teho saavutettaisiin noin parin vuoden kulutta eli kesän 2025 jälkeen.

Kerromme mielellämme hankkeesta saamiamme kokemuksia.

Yhteydenotot: Markku Pohjola, puheenjohtaja, Katumajärven suojeluyhdistys, puh. 0400-443138.

Rankaniput valmiina upotukseen.

 

Upotusvaihe sujui suunnitellusti ja ongelmitta Mäki-Uuro Oy:n toimesta.

 

Upotetut rankaniput pilkottavat vedenalta.