Elokuussa Katumajärvellä tehty koekalastus antaa ajantasaisen kuvan järven kalaston tilasta. Katumajärven kalasto vastaa pääosin karulle tai lievästi rehevöityneelle järvelle tyypillistä kokonaisuutta, mutta esiin nousi myös huolta herättäviä piirteitä.
Koekalastuksen toteutti Hämeen Kalatalouskeskus. Marko Purasen, Petri Mäkisen, Tomi Rannan ja Antti Taiton raportti tarjoaa suuntaviivoja tulevaan hoitoon ja kalastuksen säätelyyn.
Maltillinen kalamäärä ja tasapainottunut rakenne
Koekalastuksen perusteella Katumajärven yksikkösaalis on maltillisella tasolla. Karuissa tai vain vähän kuormittuneissa järvissä yksikkösaalis on tyypillisesti alle 1000 grammaa ja 50 kalaa verkkoyötä kohden. Katumajärvellä vastaavat luvut olivat 1402 grammaa ja 36 kalaa, mikä viittaa kohtuulliseen mutta ei ylikuormittuneeseen kalakantaan.
Kalabiomassasta ahvenkalojen osuus on noin 43 prosenttia ja särkikalojen noin 57 prosenttia. Voimakkaasti rehevöityneissä järvissä särkikalojen osuus nousee usein 60–70 prosenttiin, joten Katumajärven tilanne on tältä osin kohtuullinen. Ahven ja särki muodostavat valtaosan järven kalabiomassasta, ja runsastunut ahvenkanta on selvästi tasapainottanut tilannetta verrattuna aiempaan, särkikalavaltaisempaan vaiheeseen.
Mielenkiintoisena muutoksena havaittiin, että vuonna 2013 erittäin runsas salakkakanta on taantunut voimakkaasti. Vuoden 2025 koekalastuksessa salakkaa saatiin enää hyvin vähän.
Petokalojen vähyys herättää huolta
Ekologisen tilan kannalta merkittävin huolenaihe on petokalojen vähäinen osuus. Petokalat muodostavat vain noin 11 prosenttia kalakantojen kokonaisbiomassasta, ja osuus on pysynyt kaikissa koekalastuksissa alle 20 prosentin. Vuonna 2013 petokalojen osuus oli alimmillaan, noin 7 prosenttia, mikä johtui pitkälti silloisesta runsaasta salakkakannasta.
On kuitenkin syytä huomata, että koekalastuksessa käytetyt verkot pyytävät haukea huonosti, joten haukikanta voi todellisuudessa olla tuloksia suurempi.
Kuhakanta pysynyt harvana
Kuhan määrä ei ole runsastunut viimeisen lähes 20 vuoden aikana, vaan kanta on pysynyt melko harvana. Kuhaa on istutettu Katumajärveen satunnaisesti ja melko maltillisin määrin. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kuhan luontainen lisääntyminen ei ole onnistunut ainakaan merkittävästi.
Kuhan kasvua ja mahdollista luontaista lisääntymistä voitaisiin selvittää tarkemmin suomunäytteiden avulla. Koska istutuksissa on ollut taukovuosia, suomuanalyysi voisi paljastaa, onko järvessä kuhia myös sellaisilta vuosiluokilta, joita ei ole istutettu – tämä viittaisi luontaiseen lisääntymiseen.
Suositukset Katumajärven kalaston hoitoon
Koekalastuksen perusteella asiantuntijat suosittelevat ensisijaisesti petokalakantojen vahvistamista ja turvaamista kalastuksensäätelyn keinoin. Tämä on luontaisin ja kestävin tapa hillitä särkikalojen ja muiden pienikokoisten kalojen runsastumista.
Keskeiset suositukset ovat:
- Petokalakantojen ylläpitäminen ja vahvistaminen kalastuksensäätelyllä, kuten ala- ja ylämitoilla, solmuvälirajoituksilla ja mahdollisilla saaliskiintiöillä.
- Kuhan luontaisen lisääntymisen turvaaminen ja kookkaiden petokalojen (kuha, hauki, iso ahven) liiallisen pyynnin välttäminen.
- Petokalakantojen tukeminen tarvittaessa myös istutuksin.
- Varsinaisille hoitokalastuksille ei ole tarvetta, sillä särkikalavaltaisuudesta huolimatta Katumajärven kokonaiskalabiomassa on vähäinen.
- Kuhan kasvun ja lisääntymisen selvittäminen suomunäyteaineiston avulla, mikäli kalastusta halutaan kehittää kuhan ehdoilla.
Koekalastuksen tulokset tarjoavat hyvän pohjan Katumajärven kalaston pitkäjänteiselle hoidolle ja auttavat turvaamaan järven ekologista tilaa myös tulevaisuudessa.
Koekalastuksen tilasi Hämeenlinnan kalatalousalue. Hankkeeseen on saatu rahoitusta myös Pohjois-Savon ELY-keskukselta kalatalouden edistämismäärärahoista.
