Siirry sisältöön

Avainsana: Järven tila

Julkaistu

Isosorsimon torjunta Katumajärvellä sai vauhtia, kun Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kestävän kehityksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kokoontuivat 8. syyskuuta talkoisiin. Päivän aikana kitkettiin isosorsimoa eri puolilla järveä. Talkoot ovat osa kolmivuotista isosorsimon torjuntasuunnitelmaa.

Talkoohenkeä ja yhteistyötä

Kyseessä oli jo kolmas vuosi peräkkäin, kun opiskelijat osallistuivat järven kunnostustalkoisiin. Tällä kertaa ohjelmassa oli isosorsimon kitkennän lisäksi myös risusavottaa Kipinäniemessä.

Opiskelijoiden rinnalla mukana oli Vanajavesikeskuksen kolme asiantuntijaa, jotka opastivat ja valvoivat kitkentätyötä. Talkookohteita olivat muun muassa Solvikin ja OTK:n uimarannat, Katisten veneenlaskupaikka, Honkalanranta, Kipinäniemi sekä Vanajanlinnan ranta.

Hämeenlinnan soutajat olivat raivanneet pusikkoa Kipinäniemessä, ja talkoolaiset keräsivät risut tien varteen kuljetusta varten. Päivä huipentui yhteiseen ruokailuun soutajien punaisella tuvalla, jossa Vanajavesikeskus tarjosi lounaan. Hämeenlinnan soutajat ja Katumajärven suojeluyhdistys tarjosivat talkookahvit.

Kiitokset

Lämmin kiitos HAMKin opiskelijoille ja heidän opettajalleen Maria Lehtimäelle sekä Vanajavesikeskuksen asiantuntijoille Heidi Kontiolle, Ilona Vuoriselle ja Mika Soramäelle. Yhdessä teitte Katumajärvestä jälleen hieman paremman paikan – ja talkoopäivästä jäi varmasti myös hyviä muistoja!

Lue lisää

Isosorsimon torjuntahankkeesta: Isosorsimon torjuntahanke (katumajarvi.fi)

Isosorsimosta: Isosorsimo (vanajavesi.fi)

________________________________________
Faktaa isosorsimosta

Isosorsimo on vieraslaji, joka leviää nopeasti ja syrjäyttää järvien alkuperäistä kasvillisuutta. Se muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka haittaavat uimista, veneilyä ja muuta virkistyskäyttöä. Samalla veden laatu heikkenee ja järviluonnon monimuotoisuus vähenee.

Julkaistu

Katumajärven vedenlaatua seurataan vuosittain elokuun alussa. Näytteitä otetaan neljästä eri puolilla järveä sijaitsevasta pisteestä, ja niiden avulla arvioidaan pintaveden ravinnepitoisuutta (fosfori ja typpi) sekä syvänteiden happitilannetta.

Tämän vuoden tulokset kertovat järven tilan olevan kokonaisuudessaan hyvä. 🌿 Ravinnepitoisuudet olivat alhaisella tasolla, mikä on järven kannalta erinomainen uutinen. Syvänteiden happipitoisuus oli paikoin heikko, mihin tämän kesän korkeat lämpötilat todennäköisesti vaikuttivat, sillä lämmin vesi kuluttaa happea tavallista nopeammin.

Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelän mukaan näkymät Katumajärven osalta ovat myönteiset.

Vuosittaisesta seurannasta vastaa Katumajärven suojeluyhdistys yhteistyössä akkreditoidun KVVY Tutkimus Oy:n ja Vanajavesikeskuksen kanssa.

Julkaistu

Kesäisin Katumajärvessä voi esiintyä sinilevää eli syanobakteereja. Pienet määrät sinilevää kuuluvat järviluontoon, mutta runsastuessaan se voi olla haitallista sekä ihmisille että eläimille. Tällä hetkellä levätilanne on Katumajärvellä rauhallinen.

Miten tunnistaa sinilevän?

Sinilevä näyttää veden pinnalla usein vihertävältä, jauhomaiselta tai maalimaiselta kerrostumalta. Vesi voi näyttää samealta tai vihreältä. Jos epäilet sinilevää, voit tehdä yksinkertaiset testit.

Vesilasitesti

  • Ota kirkkaaseen lasiin tai purkkiin pintavettä.
  • Anna veden seistä noin tunnin.
  • Jos veden pinnalle nousee vihertäviä hiukkasia tai kalvoa, kyseessä voi olla sinilevä.

Keppitesti

Työnnä kepin pää varovasti veden pinnalle ja nosta se ylös.

  • Jos levä hajoaa veteen eikä tartu keppiin, kyseessä voi olla sinilevä.
  • Jos levä roikkuu rihmamaisena keppiin tarttuen, kyseessä on todennäköisesti jokin muu levä tai kasviplankton.

Huom! Sinilevässä voi olla myrkyllisiä aineita, joten älä ui, pese astioita tai anna lemmikkien juoda vettä, jos levää on näkyvissä.

Seuraa ajankohtaista sinilevätilannetta

Katumajärven suojeluyhdistyksen aktiivit tekevät viikoittaisia sinilevähavaintoja Idänpään uimarannalla osana valtakunnallista seurantaa. Tämän lisäksi järven eri puolilla toimii useita yhdistyksen havainnoitsijoita, jotka seuraavat aktiivisesti sinilevätilannetta ja päivittävät havaintojaan mahdollisimman ajantasaisesti.

Tuoreimmat tiedot julkaistaan:

Ryhdy kansalaistieteilijäksi – Osallistu havainnointiin

Myös sinä voit auttaa – jos teet sinilevähavainnon, lähetä se havaintolähetin kautta. Näin havaintosi tallentuu Järviwiki- sivustolle ja Katumajärvi- infoon.

Järvi-wikiin voi tallentaa havaintoja helposti Järvi-meriwikin Havaintolähetti-työkalun kautta, joka toimii selaimessa eikä vaadi erillistä sovelluksen lataamista.

Havaintolähetti on suunniteltu erityisesti älypuhelimilla tapahtuvaan havainnointiin, mutta sitä voi käyttää myös tietokoneella. Havaintolähetti on käytettävissä suoraan Järvi-meriwiki-sivustolla, ja se on helppo tapa osallistua kansalaishavainnointiin.

Kuva: Suvi Mäkelä / Kantolan Kutalanjokisuu. Kuva on arkistokuva eikä kuvaa nykytilannetta. Tällä hetkellä Katumajärven tilanne on rauhallinen. Ajankohtaiset havainnot löydät Katumajärvi-infosta.

Julkaistu

Olemme vaihtaneet Katumajärvibarometrin nimen Katumajärvi-infoksi, mikä on HAMK:in opiskelijoiden tekemä ehdotus.

Uusi nimi kuvaa paremmin sivuston sisältöä jatkossa, sillä tavoitteemme on lisätä sinne  mittaustulosten lisäksi myös muuta sisältöä kuten tiedotteita tapahtumista järvellä. Tarjoamme mahdollisuuden tiedottamiseen myös yhteistyökumppaneillemme.

Näin lisäät Katumajärvi-infon pikakuvakkeeksi puhelimeesi

Esimerkiksi käyttäessäsi Android-puhelimella Crome-selainta voit lisätä pikakuvakkeen Katumajärvi-infosta puhelimen sovellusten oheen seuraavasti.

  • Surffaa sivulle: Katumajärvi-info
  • Klikkaa avatun Crome selaimen oikean yläkulman kolmesta pisteestä ja valitse Lisää aloitusnäyttöön.
  • Aukeaa uusi ikkuna, johon voit kirjoittaa haluamasi sovellukselle haluamasi nimen tai hyväksyä valmiiksi esitetyn nimen Katumajärvi-info ja painaa Lisää-painiketta.
  • Katumajärvi-info-pikakuva asentuu puhelimesi aloitusnäytölle, jota klikkaamalla pääset suoraan Katumajärvi-infon palvelujen pariin.

Julkaistu

Järvivesinäytteet otettiin elokuun alussa neljästä eri puolilla järveä sijaitsevasta näytepisteestä kuten muinakin vuosina. Pintaveden ravinnepitoisuusnäytteet otettiin metrin syvyydeltä ja näytteistä analysoitiin kokonaisfosfori ja – typpipitoisuudet. Happipitoisuus mitattiin metrin korkeudelta pohjasta.

Tulokset ovat rohkaisevia, sillä fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet jo neljättä vuotta peräkkäin vähäravinteisen järven tasolla.

Tämä on merkki siitä, että ravinnekuormituksen pienentämiseksi tehdyt toimet ovat alkaneet purra ja järven tila on alkanut kääntyä parempaan suuntaan. Myös syvänteiden happipitoisuudet ovat parantuneet neljän vuoden mittaushistorian aikana eikä happikatoa esiintynyt yhdessäkään syvännepisteissä.

Kuva, Johanna Maasto

Julkaistu

Vaarallista myrkkykeisoa kasvaa suojeluyhdistysaktiivi Pekka Lunnikiven havaintojen mukaan paikoin myös Katumajärven rannalla. Tyypillinen kasvupaikka on lähellä rantaa tai matalassa rantavedessä.

Katumajärven suojeluyhdistys haluaa varoittaa rannoilla liikkuvia myrkkykeisosta, mikä on Suomen vaarallisimpia myrkkykasveja.

Kasviin ei ole syytä koskea eikä alkaa itse repimään maasta tai rantavedestä, koska myös juuristossa oleva myrkky voi levitä rantaveteen.

Kasvi on myrkyllinen myös eläimille ja se on syytä huomioida koirien kanssa liikuttaessa.

kuva, Pekka Lunnikivi

 

 

Julkaistu

Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa tulosta. Asia ilmenee suojeluyhdistyksen tekemän järviveden laadun omaseurannan tuloksista.

- Katumajärvi lähestyy entisestä keskiravinteisen järven tilasta vähäravinteista tilaa. Ravinnepitoisuudet viimeisissä mittauksissa ovat jo luokiteltavissa vähäravinteiseen luokkaan, arvio Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.

Järvivesinäytteitä on otettu elokuun alussa vuosittain 2021-2023 viidestä eri järvipisteestä ja kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrät vedessä ovat olleet laskusuunnassa koko mittausjakson ajan.

Usein sellaisissa järvissä, joihin tulee humusaineita metsäalueilta tai soilta, typpipitoisuus nousee, vaikka fosfori olisikin alempana. Voidaan siis arvioida, että Katumajärven humuskuormitus on hyvin vähäistä, Mäkelä toteaa.

– Syvänteiden happitilanne on alentunut, mutta ei täysin lopussa. Tämä osoittaa, että järven prosessit pystyvät käsittelemään järveen päätyneen orgaanisen aineksen hajotuksen juuri niin, että happitalous ei kärsi selvästi. Hapettomuudesta aiheutuvia lisähaittoja järvelle (eli sisäistä kuormitusta) ei tässä tilanteessa synny, Suvi Mäkelä jatkaa.

Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa näin konkreettista tulosta. Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola kiittää kaikkia suojelutyötä tekeviä sekä yhteistyökumppaneita ja tukijoita, jotka mahdollistavat nykyisen laajuisten hoitotoimenpiteiden tekemisen.

Kuva: Raimo Örlund

 

Julkaistu

Järvibarometri on Katumajärven Suojeluyhdistys ry:n (KaSy) ideoima ja suunnittelema digitaalinen palvelu kaikille järvestä kiinnostuneille. Vastaavaa palvelua ei tiettävästi ole muualla käytössä.  

Barometri kertoo järven tilan viimeisimpien mittaustulosten ja havaintojen perusteella, näyttää kehitystrendit pitkällä ajanjaksolla sekä välittää tietoa järven tapahtumista. Järvibarometri palvelee järven ranta-asukkaita, virkistyskäyttäjiä ja suojelutyötä tekeviä. Palvelu on verkkopohjainen ja käytettävissä niin mobiilisti kuin tietokoneella. Järvibarometri on toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Yhteistyö Järvibarometrin kehitystyössä on alkanut myös Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa.

Järvibarometri tarjoaa käyttäjilleen arvokasta tietoa järven tilasta ja sen muutoksista, kuten vedenkorkeudesta sinilevätilanteesta, näkösyvyydestä ja uimaveden laadusta. Se kertoo tapahtumista järvellä ja sen ympäristössä, kuten hoitokalastuksesta, vesikasvien niitoista sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista.

Järvibarometri toimii osana Järvi-meriwikiä

Katumajärven järvibarometri on toteutettu osana Syken Järvi-meriwikiä. Järvi-meriwiki on yhteisöllinen verkkopalvelu, jossa kuka tahansa voi osallistua tiedon tuottamiseen omista lähivesistään.

Järvibarometri hyödyntää sekä viranomaisten, katumajärviaktiivien että tavallisten kansalaisten Järvi-meriwikiin tallentamia havaintoja ja näyttää niiden pohjalta tehdyn koosteen Katumajärven tilanteesta. Järvi-meriwikin kehittäjä Matti Lindholm toivoo, että barometri omalta osaltaan kannustaa tavallisia ihmisiä tallentamaan havaintojaan esimerkiksi sinilevätilanteesta ja pintaveden lämpötilasta.

— Oman havaintopaikan ylläpitäminen on hauskaa, opettavaista ja joskus vähän jännittävääkin, kun uusi havainto voi kääntää käyrän hyvään tai huonoon suuntaan.

Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola on tyytyväinen, että hankkeen toteuttamiseksi on saatu kumppani, joka on mahdollistanut palvelun kehittämisen Järvi-meriwikin yhteyteen.

- Kumppanuus Syken kanssa mahdollistaa barometrin käytön laajentamisen työkaluksi myös muille suojeluyhdistyksille ja siten muiden järvien käyttöön, Pohjola iloitsee.

Testiversio avataan yleisölle kesäkuussa

Järvibarometrin testiversio on saatu valmiiksi ja se on avattu yleisölle 12.6.2023. Kesän aikana testiversiosta kerätään palautetta niin järjestelmän sisällöstä kuin käytettävyydestä. Palautteen perusteella järjestelmää kehitetään eteenpäin yhdessä yhteistyökumppaneiden ja HAMKin opiskelijoiden kanssa.

Testiversio löytyy osoitteesta: www.jarviwiki.fi/wiki/katumajarvibarometri

Palautetta Järvibarometrista voi antaa 15.8 asti vastaamalla kyselyyn: Palautekysely

 

Lisätietoja:
Katumajärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja
Markku Pohjola, 0400 443138, markkuh.pohjola@gmail.com