Siirry sisältöön

Järvivesinäytteet otettiin elokuun alussa neljästä eri puolilla järveä sijaitsevasta näytepisteestä kuten muinakin vuosina. Pintaveden ravinnepitoisuusnäytteet otettiin metrin syvyydeltä ja näytteistä analysoitiin kokonaisfosfori ja – typpipitoisuudet. Happipitoisuus mitattiin metrin korkeudelta pohjasta.

Tulokset ovat rohkaisevia, sillä fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet jo neljättä vuotta peräkkäin vähäravinteisen järven tasolla.

Tämä on merkki siitä, että ravinnekuormituksen pienentämiseksi tehdyt toimet ovat alkaneet purra ja järven tila on alkanut kääntyä parempaan suuntaan. Myös syvänteiden happipitoisuudet ovat parantuneet neljän vuoden mittaushistorian aikana eikä happikatoa esiintynyt yhdessäkään syvännepisteissä.

Kuva, Johanna Maasto

Vaarallista myrkkykeisoa kasvaa suojeluyhdistysaktiivi Pekka Lunnikiven havaintojen mukaan paikoin myös Katumajärven rannalla. Tyypillinen kasvupaikka on lähellä rantaa tai matalassa rantavedessä.

Katumajärven suojeluyhdistys haluaa varoittaa rannoilla liikkuvia myrkkykeisosta, mikä on Suomen vaarallisimpia myrkkykasveja.

Kasviin ei ole syytä koskea eikä alkaa itse repimään maasta tai rantavedestä, koska myös juuristossa oleva myrkky voi levitä rantaveteen.

Kasvi on myrkyllinen myös eläimille ja se on syytä huomioida koirien kanssa liikuttaessa.

kuva, Pekka Lunnikivi

 

 

Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa tulosta. Asia ilmenee suojeluyhdistyksen tekemän järviveden laadun omaseurannan tuloksista.

- Katumajärvi lähestyy entisestä keskiravinteisen järven tilasta vähäravinteista tilaa. Ravinnepitoisuudet viimeisissä mittauksissa ovat jo luokiteltavissa vähäravinteiseen luokkaan, arvio Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.

Järvivesinäytteitä on otettu elokuun alussa vuosittain 2021-2023 viidestä eri järvipisteestä ja kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrät vedessä ovat olleet laskusuunnassa koko mittausjakson ajan.

Usein sellaisissa järvissä, joihin tulee humusaineita metsäalueilta tai soilta, typpipitoisuus nousee, vaikka fosfori olisikin alempana. Voidaan siis arvioida, että Katumajärven humuskuormitus on hyvin vähäistä, Mäkelä toteaa.

– Syvänteiden happitilanne on alentunut, mutta ei täysin lopussa. Tämä osoittaa, että järven prosessit pystyvät käsittelemään järveen päätyneen orgaanisen aineksen hajotuksen juuri niin, että happitalous ei kärsi selvästi. Hapettomuudesta aiheutuvia lisähaittoja järvelle (eli sisäistä kuormitusta) ei tässä tilanteessa synny, Suvi Mäkelä jatkaa.

Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa näin konkreettista tulosta. Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola kiittää kaikkia suojelutyötä tekeviä sekä yhteistyökumppaneita ja tukijoita, jotka mahdollistavat nykyisen laajuisten hoitotoimenpiteiden tekemisen.

Kuva: Raimo Örlund