Uppopuupuhdistamon rakentaminen tapahtui lauantaina 15.3. suotuisassa säässä. Työ eteni sujuvasti ja valmista tuli neljässä tunnissa.
Suunnitelmien mukaisesti Petäjäharjunojan eteläiseen laskeutusaltaaseen aseteltiin kaivurilla 22 kpl rankanippuja (n 1,8 m3 puuta) jään päälle odottamaan jään sulamista ja uppoamista veden alle.
Mäntyrankoja kului n 150 kpl ja ne saatiin Hämeenlinnan kaupungilta ja rankanippujen ankkurointiin käytetyt aitakivet Rudukselta lahjoituksina. Koneurakoitsijana toimi Mäki-Uuro Oy, jolla oli jo aikaisempaa kokemusta Myllyjoen puhdistamon rakentamisesta toissa vuonna.
KaSyn talkoomiehinä toimi kolmikko Jyrki Salminen, Ville Nieminen ja Markku Pohjola.
Nyt rakennettu uppopuupuhdistamo on osa Pro Katumajärvi- hanketta, jonka aikana on tarkoituksena rakentaa vielä puhdistamo Tawast Golfi alueella sijaitsevaan Niemelänojaan ja laajentaa Myllyjokeen vuonna 2023 rakennettu puhdistamo kaksinkertaiseksi.
Katumajärven suojeluyhdistys sai kuulla 20.12.2024 ikävän uutisen. Yhdistyksemme pitkäaikainen puheenjohtaja ja perustajajäsen Eeva Järveläinen oli nukkunut pois. Tosin tiesimme odottaa jotain tapahtuvan, sillä Eeva jäi syksyllä 2023 ensimmäisiä kertoja pois kokouksista. Ei kuitenkaan kokonaan, vaan hän oli kokouksissamme puhelin- tai nettiyhteydessä kahden vuoden ajan ja pysyi itse ja piti meitä muitakin ajan tasalla järven tilanteesta.
Monivuotinen puheenjohtaja ja suojeluyhdistyksen perustajajäsen Jarmo Mäki-Uuro muistaa vuosien yhteistyön Eevan kanssa olleen tiukkaa taistelua järven vedenlaadun palauttamiseksi tuskin tyydyttävästä hyväksi.
Jarmo Mäki-Uuro oli suurien maatalouden, metsätyön ja kaivinkoneiden omistajana ja käyttäjänä korvaamaton apu ja Eevan tärkeä yhteistyökumppani. Jarmon mukaan Eeva halusi aina tehdä asiat rakentavasti eteenpäin.
Raimo Örlund muistelee, että omalla puheenjohtajakaudellaan hän sai kokea, että Eeva oli toimeliaisuutensa vastapainona myös empaattinen ja maltillinen ja varoitti liian kärkevistä ilmaisuista. Raimo myös muistelee Eevan mielilinnun olleen telkkä. Niiden puuhia Eeva innolla seuraili kotirannaltaan.
Pekka Lunnikivi muistelee 90-luvun tiukkoja palavereja, jolloin otettiin ensi askelia sinilevän tunnistamiseen ja torjumiseen. Todettiin niiden esiintyvän myös Katumajärvellä. Näytteitämme epäiltiin keräämällä kerätyiksi ja jopa muualta kerätyiksi. Lopulta uskottiin.
Työ sinilevän kukintojen torjumiseksi aloitettiin. Eevan aikana kaikki Katumajärveen laskevat joet, pienetkin puroset ja ojat tutkittiin ja selvitettiin mitä niistä järveen tulee. Selvitettiin suurimmat saastuttajat ja mietittiin Hämeenlinnan kaupungin ympäristöviranomaisten kanssa, miten saastumista tulisi ja voisi vähentää.
Pitkälti Eevan tiukan ja asiallisen päättäväisen toiminnan tuloksena Katumajärven vesi on tänä päivänä laadultaan hyvää.
Me allekirjoittaneet jäämme kaipaamaan Eevaa ja kunnioitamme hänen suurta panostaan Katumajärven hyväksi tehdystä työstä.
Hyvä joululahjaidea on tehdä kannatusmaksu Katumajärven suojeluyhdistykselle.
- Aineettomana joululahjana läheiselle ja ystävälle voi maksaa haluamansa suuruisen kannatusmaksun KaSylle, yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola sanoo.
Kannatusmaksun voi maksaa näin:
Summan voi maksaa tilille FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry.
Kirjaa viestikenttään: Kannatusmaksu sekä kenen nimissä maksu tehdään.
Yhdistyksen hallitus kannustaa myös kaikkia liittymään Katumajärven suojeluyhdistykseen. Jäsenyys auttaa vahvistamaan järven hankkeiden sekä virkistystoiminnan jatkoa.
Jäseneksi voi liittyä:
Käyttämällä Mobile Paytä. Uusi jäsen voi maksaa 10 euron jäsenmaksun numerolla 14527 ja laittamalla viestikenttään oman nimensä ja sähköpostiosoitteensa.
Maksamalla 10 euron jäsenmaksun tilille FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry. Kirjaa viestikenttään oma nimesi ja sähköpostiosoitteesi.
Myllyjoen ravinnekuormitusselvitys -hankkeessa oli tarkoitus selvittää, mistä aiheutuu Myllyjoen veden merkittävä ravinnepitoisuuksien nousu Kankaistenjärven ja Matkolammin ja Katumajärven välillä.
Hanke toteutettiin tämän vuoden aikana yhteistyössä Matkolammin suojeluyhdistyksen kanssa.
Rahoitusta hankkeeseen saatiin Hämeen ELY- keskukselta, Hämeenlinnan kalatalousalueelta ja Vanajavesikeskukselta.
Hankkeen taustaa
Myllyjoki on puhdasvetisen ja hyvässä ekologisessa tilassa olevan Kankaistenjärven laskujoki. Se virtaa noin 10 km:n matkan Kankaistenjärvestä Matkolammiin ja siitä edelleen Katumajärveen. Myllyjoki on kummallekin järvelle tärkeä, sillä ne saavat pääosan vedestään Myllyjoesta.
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedettiin, että
Myllyjoen vedenlaatu heikkenee selvästi matkalla Kankaistenjärvestä Matkolammiin ja Katumajärveen
Myllyjoki on virtaamaltaan suurin Katumajärveen laskeva oja ja suurin ravinnekuormittaja vastaten n 51 % fosforikuormituksesta ja n 68 % typpikuormituksesta.
Hankkeen tavoitteena oli selvittää Myllyjoen tämänhetkinen veden laatu ja mistä ravinteet siihen tulevat sekä ehdottaa mahdollisia toimenpiteitä ravinnekuormituksen vähentämiseksi.
Yhteishanke poiki opinnäytetyön
hankkeeseen saatiin merkittävää apua HAMK:in kestävän kehityksen opiskelija Laura Iskalalta, joka toimi aktiivisesti hankkeessa ja teki siitä opinäytetyön ”Myllyjoen ravinnekuormitusselvitys”
työssä otettiin vesinäytteitä eri kohdista Myllyjokea sen selvittämiseksi mistä ravinteet jokeen tulevat
tämän lisäksi pohdittiin suojeluyhdistysten ja asiantuntijoiden kanssa ehdotuksia mahdollisista toteutettavista toimista Myllyjoen ravinnekuormituksen vähentämiseksi
Yhdistys palkitsi Laura Iskalan stipendillä hyvin tehdystä työstä.
Hankkeen johtopäätökset
Hyvä asia on, että ravinnepitoisuudet Myllyjoessa eivät olleet kasvaneet verrattuna aiempien vuosien näytteisiin.
Päätelmänä on, että Myllyjoen kuormitus koostuu pääosin hajakuormituksesta, joka tulee sen laajalta valuma-alueelta. Merkittävimpiä hajakuormittajia valuma-alueella ovat maatalous, metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet.
Tutkimusten perusteella löydettiin kuitenkin kolme sivu-uomaa, jotka aiheuttivat selvän ravinnepitoisuuksien nousun Myllyjoessa.
Alustavat toimenpide-ehdotukset
Myllyjoen uppopuupuhdistamon laajennus
uusien uppopuupuhdistamon paikkojen selvittäminen Myllyojassa ja siihen laskevissa ojissa
Yhdistyksen hallitus piti vuoden viimeisen kokouksensa perinteisesti ravintola Piparkakkutalossa. Kokouksessa käytiin läpi toiminnan tilannekatsaus mm. eri hankkeiden, neuvottelujen ja tapahtumien osalta.
- KaSy käy parhaillaan keskustelua Hämeenlinnan kaupungin kanssa mm. katumajärveen vaikuttavien kaavoitussuunnitelmien osalta. Yhdistys on antanut lausunnon Kappolan ja Mettolan asemakaavoihin liittyen, kertoo KaSyn puheenjohtaja Markku Pohjola.
Mukaan kokoukseen saatiin myös Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä, joka on ollut jo vuosia yhdistyksen arvokas yhteistyökumppani monessa kehityshankkeessa.
- Yhteistyö Suvin kanssa on mutkatonta ja tiivistä. Yhdistys arvostaa korkealle hänen monipuolista tietotaitoaan, josta on suuri hyöty KaSyn toiminnalle, Pohjola kiittää.
Suuntaviivoja tulevaan vuoteen
Elokuun vuosikokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma loi suuntaa myös alkuvuoden toimintaan.
- Uusi uppopuupuhdistamo tullaan rakentamaan Petäjäharjuojaan tulevan talven aikana. Vieraslajien kartoitukseen on käynnissä suunnitteluhanke isosorsimon poistoon, joten hyvällä tahdilla yhdistys siirtyy kohti uutta vuotta, Markku Pohjola summaa.
Aineeton joululahja katumajärven hyväksi
Joululahjaideana voi tehdä kannatusmaksun KaSylle.
- Aineettomana joululahjana läheiselle ja ystävälle voi maksaa haluamansa suuruisen kannatusmaksun KaSylle, Pohjola sanoo.
Summan voi maksaa tilille FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry. Kirjaa viestikenttään: Kannatusmaksu sekä kenen nimissä maksu tehdään.
Hallitus kannustaa myös kaikkia liittymään Katumajärven suojeluyhdistykseen ja vahvistamalla omalla jäsenyydellään järven hankkeiden sekä virkistystoiminnan jatkoa.
Jäseneksi voi liittyä esimerkiksi käyttämällä Mobile Paytä. Uusi jäsen voi maksaa 10 euron jäsenmaksun numerolla 14527 ja laittamalla viestikenttään oman nimensä ja sähköpostiosoitteensa.
Katumajärven suojeluyhdistyksen hallitus kokouksen jälkeen Ravintola Piparkakkutalossa perjantaina 29.11.2024. Kuvassa vasemmalta, Arto Stolt, Suvi Mäkelä, Markku Pohjola, Jyrki Salminen, Satu Lehtinen, Ville Nieminen, Raimo Örlund, Tiina Ven, Johanna Maasto ja Pekka Lunnikivi. Hallituksen jäsen Eeva Järveläinen ei päässyt tälle kertaa mukaan. (kuva Pekka Lunnikivi)
Katumajärvellä kartoitettiin järven eteläpään isosorsimokasvustojen tilannetta maanantaina 22.10.2024 osana Vanajavesikeskuksen toimesta aloitettua isosorsimoprojektia.
Isosorsimo on heleänvihreä rantakasvi ja aggressiivisesti leviävä vieraslaji, joka aiheuttaa rantojen umpeenkasvua, haittaa virkistyskäyttöä sekä syrjäyttää paikallisia alkuperäislajeja. Katumajärvellä on useita pienikokoisia isosorsimoesiintymiä sekä muutama isompi kasvusto.
- On tärkeää tehdä suunnitelmallisia poistotoimenpiteitä sekä hillitä isosorsimon leviämistä, etteivät kasvustot runsastu ja aiheuta isompaa haittaa järvelle. Tällöin torjunta olisi jo paljon haastavampaa, toteaa ympäristökoordinaattori Heidi Kontio Vanajavesikeskuksesta.
Katumajärvellä on kahtena syksynä järjestetty HAMK:in opiskelijoiden toimesta isosorsimon kartoitus- ja kitkentätalkoita, joiden pohjalta Katumajärven suojeluyhdistyksessä nousi kiinnostus isosorsimon järjestelmälliseen poistamiseen sekä leviämisen estämiseen järvellä.
Työn alla suunnitelma isosorsimon poistamiseksi ja leviämisen estämiseksi
Hyrian ympäristö- ja luontoalan opiskelija Anne Ovaska laatii suunnitelman Katumajärvelle isosorsimokasvustojen poistamiseksi. Suunnitelman laatiminen kuuluu Annen ympäristönhoidon työharjoitteluun Vanajavesikeskuksessa ja se valmistuu alkuvuodesta 2025. Aihe sopi hyvin Annelle, joka oli kiinnostunut vesienhoidosta ja suunnitelman laatimisesta osana syksyllä alkanutta harjoitteluaan.
Työn pohjana hyödynnetään aikaisempia isosorsimokartoituksia ja kohteita tarkennetaan tarvittaessa maastokäyntien avulla eri puolilla Katumajärveä. Samalla kartoitetaan eri esiintymille soveltuvia poistomenetelmiä ja laaditaan suosituksia ranta-asukkaille isosorsimon omatoimiseen poistoon.
- On hienoa, että Vanajavesikeskus on ottanut Katumajärven isosorsimotorjunnan työlistalleen. Olemme saaneet jo paljon apua HAMKin opiskelijoilta kitkentätalkoissa Kipinäniemessä ja kolmella Katumajärven uimarannalla, joilla tilanne on parantunut selvästi. On todella hyvä, että koko järvelle saadaan kokonaisvaltainen ja paikkakohtainen suunnitelma isosorsimon poistamiseksi, sanoo Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola.
Anne Ovaska (vas.) ja Heidi Kontio lähdössä kartoittamaan Katumajärven eteläpään isosorsimoesiintymien tilannetta. Kuva Markku Pohjola.
HAMKin kestävän kehityksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat talkoilivat jälleen Katumajärvellä tiistaina 3.9.2024. Vastaavat talkoot järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa.
Talkoiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Katumajärven suojeluyhdistyksen lisäksi HAMKin, Vanajavesikeskuksen, Hämeenlinnan soutajien ja Hämeenlinnan kaupungin edustajia.
Tänä vuonna kitkettiin myös Katumajärvelle levinnyttä, harmillista vieraslaji isosorsimoa ja tehtiin risusavottaa Kipinäniemessä. Viime vuonna opiskelijoiden tekemän isosorsimokartoituksen perusteella isosorsimon kitkeminen kohdistettiin Kipinäniemeen ja Mäskälän, Solvikin ja Idänpään uimarannoille ja niiden läheisyyteen.
Kipinäniemessä jatkettiin ranta-alueen vesakon raivaamista ja opiskelijat siirsivät kaadetut puunrangat tienvarteen poiskuljetusta varten. Hämeenlinnan kaupunki järjestää pressujen päälle läjitettyjen isosorsimokasvustojen poiskuljetuksen.
Isosorsimoin kitkentä käsin ja puunrankojen rahtaus ovat rankkaa hommaa, joten opiskelijoilla oli fyysisesti rankka talkoopäivä. Tästä suuret kiitokset kaikille talkoisiin osallistuneille!
Suuret kiitokset myös HAMK:in opettajille, Vanajavesikeskuksen, Hämeenlinnan soutajien ja Hämeenlinnan kaupungin edustajille!
Katumajärven suojeluyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 25. elokuuta Sotainvalidien veljesmajalla Kipinäniemessä. Kokouksessa käsiteltiin päättyneen toimintakauden vuosikertomus ja tilinpäätös sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma alkavalle kaudelle.
Tänä vuonna käynnistetyn kolmivuotisen Pro Katumajärvi- hankkeen keskeisenä tavoitteena on järven ravinnekuormituksen vähentäminen. Kauden 2024-2025 toimintasuunnitelman mukaan tavoitteena on rakentaa Petäjäharjunojaan uppopuupuhdistamo ja sekä selvittää Myllyjoen ravinnekuormitus yhdessä Matkolammin suojeluyhdistyksen kanssa.
Vuosikokous päätti yhdistyksen hallinnon jäsenistä. Hallitukseen valittiin kymmenen jäsentä. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat Satu Lehtinen ja Ville Nieminen, lämpimästi tervetuloa mukaan!
Puheenjohtajana jatkaa Markku Pohjola. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Jyrki Salmisen, joka näin jatkaa tehtävässään.
Hallitus kiittää hallitustehtävänsä jättänyttä Hanna Kivelää hyvästä työstä Katumajärven suojeluyhdistyksen hyväksi!
Hallituksen kokoonpano kaudelle 2024-2025:
Puheenjohtaja: Markku Pohjola
Varapuheenjohtaja: Jyrki Salminen
Hallitus: Eeva Järveläinen, Satu Lehtinen, Pekka Lunnikivi, Johanna Maasto, Ville Nieminen, Jarmo Mäki-Uuro, Arto Stolt, Tiina Ven ja Raimo Örlund.
Hallituksen järjestäytymiskokous, vasemmalta Arto Stolt, Tiina Ven, Jarmo Mäki-Uuro, Markku Pohjola, Satu Lehtinen ja Ville Nieminen.
Jäsenmaksu 2025
Myös tulevan vuoden jäsenmaksun suuruus pidettiin edellisvuosien tasolla. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 10 euroa ja yritys- sekä yhteisöjäsenten jäsenmaksu 100 euroa vuodessa. Lasku vuoden 2025 jäsenmaksusta lähetetään tammi-helmikuussa jäsenille sähköpostitse.
Toimintaa voi tukea myös vapaaehtoisella kannatusmaksulla jäsenmaksun lisäksi.
Liity jäseneksi
Jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun ja laittamalla viestikenttään oma nimi sekä sähköpostiosoite.
Maksun voit maksaa tilille: FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry.
Jäsenmaksun ja kannatusmaksun voi suorittaa nyt myös Mobile Payllä numerolla 14527.
Liittymistieto on hyvä laittaa myös yhdistyksen osoitteeseen katumajarvi@gmail.com yhdistyksen tiedotuksen varmistamiseksi.
Yhdistys kutsuu mukaan somesta sekä tiedotus- ja markkinointitehtävistä kiinnostuneita tekemään käytännön tiedotustoimia ja kehittämään uusia ideoita yhdistyksen toimintaan sekä näkyvyyteen.
Laita viestiä katumajarvi@gmail.com tai yhdistyksen puheenjohtajalle Markku Pohjolalle, niin jutellaan lisää.
