Siirry sisältöön

Uutiset

Yhdistys kutsuu mukaan somesta sekä tiedotus- ja markkinointitehtävistä kiinnostuneita tekemään käytännön tiedotustoimia ja kehittämään uusia ideoita yhdistyksen toimintaan sekä näkyvyyteen.

Laita viestiä katumajarvi@gmail.com tai yhdistyksen puheenjohtajalle Markku Pohjolalle, niin jutellaan lisää.

Tule mukaan, olet tervetullut!

 

Jälleen on aika kokoontua Katumajärven suojeluyhdistyksen vuosikokoukseen.

Aika: 25.8.2024 klo 15.00
Paikka: Sotainvalidien Veljesmaja, Kipinäniementie 17, Hämeenlinna

Tule kuulemaan ajankohtaiset kuulumiset mm. uppopuupuhdistamon ja muiden yhdistyksen hankkeiden osalta.

Sääntömääräisten asioiden käsittelyn jälkeen on mahdollisuus keskusteluun yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista.

Kahvitarjoilu.

Lämpimästi tervetuloa!


Sotainvalidien Veljesmaja Kipinäniemessä Katumajärven rannalla.

Olemme vaihtaneet Katumajärvibarometrin nimen Katumajärvi-infoksi, mikä on HAMK:in opiskelijoiden tekemä ehdotus.

Uusi nimi kuvaa paremmin sivuston sisältöä jatkossa, sillä tavoitteemme on lisätä sinne  mittaustulosten lisäksi myös muuta sisältöä kuten tiedotteita tapahtumista järvellä. Tarjoamme mahdollisuuden tiedottamiseen myös yhteistyökumppaneillemme.

Näin lisäät Katumajärvi-infon pikakuvakkeeksi puhelimeesi

Esimerkiksi käyttäessäsi Android-puhelimella Crome-selainta voit lisätä pikakuvakkeen Katumajärvi-infosta puhelimen sovellusten oheen seuraavasti.

  • Surffaa sivulle: Katumajärvi-info
  • Klikkaa avatun Crome selaimen oikean yläkulman kolmesta pisteestä ja valitse Lisää aloitusnäyttöön.
  • Aukeaa uusi ikkuna, johon voit kirjoittaa haluamasi sovellukselle haluamasi nimen tai hyväksyä valmiiksi esitetyn nimen Katumajärvi-info ja painaa Lisää-painiketta.
  • Katumajärvi-info-pikakuva asentuu puhelimesi aloitusnäytölle, jota klikkaamalla pääset suoraan Katumajärvi-infon palvelujen pariin.

Järvivesinäytteet otettiin elokuun alussa neljästä eri puolilla järveä sijaitsevasta näytepisteestä kuten muinakin vuosina. Pintaveden ravinnepitoisuusnäytteet otettiin metrin syvyydeltä ja näytteistä analysoitiin kokonaisfosfori ja – typpipitoisuudet. Happipitoisuus mitattiin metrin korkeudelta pohjasta.

Tulokset ovat rohkaisevia, sillä fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet jo neljättä vuotta peräkkäin vähäravinteisen järven tasolla.

Tämä on merkki siitä, että ravinnekuormituksen pienentämiseksi tehdyt toimet ovat alkaneet purra ja järven tila on alkanut kääntyä parempaan suuntaan. Myös syvänteiden happipitoisuudet ovat parantuneet neljän vuoden mittaushistorian aikana eikä happikatoa esiintynyt yhdessäkään syvännepisteissä.

Kuva, Johanna Maasto

Suojeluyhdistys teetti tänäkin vuonna vesikasvien niittoja. Niitä tehtiin kuitenkin viime vuosia vähemmän johtuen siitä, että ELY:n avustuksia ei enää myönnetä vesikasvien niittoihin.

Niitot kohdistettiin järven pohjoispäähän ja tiettyihin kohteisiin järven itärannalla. Tänäkin vuonna niitoista vastasi Asmo Paloniityn Kaislapojat.

Ranta-asukkaiden ja -kiinteistöjen omakustanteiset niitot kasvattivat edelleen suosiotaan ja niittoja tehtiin yhtensä 15 yksityisellä rannalla.

Vaarallista myrkkykeisoa kasvaa suojeluyhdistysaktiivi Pekka Lunnikiven havaintojen mukaan paikoin myös Katumajärven rannalla. Tyypillinen kasvupaikka on lähellä rantaa tai matalassa rantavedessä.

Katumajärven suojeluyhdistys haluaa varoittaa rannoilla liikkuvia myrkkykeisosta, mikä on Suomen vaarallisimpia myrkkykasveja.

Kasviin ei ole syytä koskea eikä alkaa itse repimään maasta tai rantavedestä, koska myös juuristossa oleva myrkky voi levitä rantaveteen.

Kasvi on myrkyllinen myös eläimille ja se on syytä huomioida koirien kanssa liikuttaessa.

kuva, Pekka Lunnikivi

 

 

Hämeenlinnan Soutajat ry.:n järjestämä olympialuokansoutuleiri on käynnistynyt keskiviikkona 10.7.2024 Katumajärvellä.  Osallistujia on lähes 20 soutajaa ja valmennusveneissä 4-5 valmentajaa. Keskuspaikkana soutajilla on Kipinäniemi.

Lauantaina 13.7. soudetaan Linna-regatta, joten kilpavene ja moottorivene liikennettä Katumajärvellä on lauantai iltaan asti. Kilpailurata lauantaina on Tuomarinsaaren ja Kipinäniemen välissä.

Mennään kaikki katsomaan!

#hämeenlinnansoutajat #soutu #hämeenlinna #katumajärvi #kipinäniemi #vanajanlinna

 

Jokakeväinen hoitokalastus toteutettiin Katumajärvellä toukokuun aikana. Tänä vuonna saalis jäi tavanomaista selvästi vaatimattomammaksi todennäköisesti siksi, että särjen kutu tapahtui normaalia aikaisemmin, mikä yllätti kalastajat. Aikainen kutu johtunee veden nopeasta lämpenemisestä pian jäiden lähdön jälkeen.

Positiivista kuitenkin oli, että hoitokalastus saatiin toteuttaa hyvässä säässä ja saalistakin riitti kaikille halukkaille ainakin joinakin pyyntikertoina.

Jokakeväinen hoitokalastus toteutetaan tänäkin vuonna toukokuun aikana ja tehdään taklkoovoimin Katumajärven kalastusyhdistyksen ja Hämeenlinnan Kala ja Erän organisoimana.

Hoitokalastuksen tavoitteena on poistaa järvestä särkikalaa, sillä niiden osuus on viimeisissä koekalastuksissa todettu liian suureksi petokalakantaan nähden. Hoitokalastuksessa poistetaan myös ravinteita, sillä kalabiomassan mukana poistuun noin 6-7 kg fosforia ja 25-30 kg typpeä / 1000 kg kalaa.

Hoitokalastus toteutetaan kahdella rysällä, joista toinen lasketaan järven pohjoispäähän ja toinen eteläpäähän. Saaliskalat jaetaan ilmaiseksi kaupunkilkaisille kuten aikaisempinakin vuosina.

Rysät laskettiin 4.-5.5., ja ne koetaan viikon välein toukokuun aikana. Sääolot saattavat estää pyydysten kokemisen, joten pyyntiajat on syytä varmistaa alla mainituilta henkilöiltä.

Kalojen noutoaikojen tiedustelut puhelimitse tai tekstiviestillä:

  • Katuman lavan ranta: Ari Jauhiainen, 050 347 9432
  • Idänpään venevalkama (S-Marketin vastapäätä): Arto Stolt, 040 737 4880

Katumajärven suojeluyhdistys on tehnyt ehdotuksen Katumajärven tulvimisen hallintaan. Ehdotus on osoitettu Hämeenlinnan kaupungille, Hämeen ELY- keskukselle ja HS-Vesi Oy:lle.

Ehdotuksen mukaan Kutalanjoen kevyen liikenteen rummun korjauksen lisäksi parannettaisiin järven eteläpäässä sijaitsevan Harvialanojan veden virtausta suurentamalla Rantatien alittavaa rumpua, jolloin luotaisiin varaventtiili korkeimpien tulvahuippujeen leikkaamiseksi.

Perusteluna ehdotukselle on se, että Harvialanoja toimii järven toisena laskuojana veden ollessa tulvakorkeudessa. Tällä hetkellä vesi on niin korkealla, että rummun kapasiteetti ei riitä. Toisena perusteluna on, että veden vaihtuminen on järven eteläpäässä hidasta sillä sekä laskujoki (Kutalanjoki) että järven suurin vedentuoja Myllyjoki sijaitsevat järven pohjoispäässä lähes vastakkain. Virtaaman lisääminen Harvialanojassa lisäisi tulva-aikana aikana veden vaihtumista eteläpäässä.