Tänään tiistaina 7.2.2023 kokoontuivat talkoolaiset kokoamaan rankanippuja Katumajärven suojeluyhdistyksen uppopuupuhdistamohanketta varten. Paikalla olivat yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola ja Suomen metsäkeskuksesta Olli Lukanniemi sekä projektin toteuttavan Mäki-Uuro Oy:n Jarmo Mäki-Uuro ja Jussi Mäki-Uuro.
Hankkeesta opinnäytetyötä tekevä HAMK:n opiskelija Anu Heinilä oli dokumentoimassa rankanippujen teon vaiheet ja yksityiskohdat.
Hämeenlinnan Katumajärven suojeluyhdistyksellä on meneillään biologinen vedenpuhdistamohanke, jonka kohteena on Katumajärven pohjoispäähän laskeva järven suurin ravinnekuormittaja Myllyoja.
Uppopuupuhdistamon idea perustuu luonnonmukaisuuteen, jossa veteen upotetut rankaniput toimivat suodattimena. Rankanippujen pintaan kertyy biofilmi, ja sitä hyödyntävä eliöstö, joka suodattaa vedestä ravinteita.
Pilottihanke on edennyt toteuttamisvaiheeseen, jonka tavoitteena on upottaa helmikuussa Myllyojaan maksimissaan 18 kappaletta noin kolmimetristä ja halkaisijaltaan noin 50 cm:n mittaista rankanippua noin kahdenkymmenen metrin matkalle. Rankanippujen ankkurointiin käytetään betonisia tierumpuja.
- Olemme saaneet hankkeeseen ELY-rahoitusta ja asiantuntemusta projektiin Suomen metsäkeskuksesta ja Vanajavesikeskuksesta, kertoo Katumajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola. Maa- ja vesialueiden omistajien sekä Hämeenlinnan kaupungin tuki on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen, Pohjola lisää.
Kyseessä on Hämeen ensimmäinen uppopuupuhdistamohanke ja tarkoituksena on tämän pilotin jälkeen laajentaa menetelmän käyttöä sekä tarjota kokemuksia myös muille tällaisesta hankkeesta kiinnostuneille.
- Tätä varten on tärkeää, että tämä pilottihanke dokumentoidaan tarkasti ja asianmukaisesti. Tätä työtä lähtee tekemään Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n opiskelija opinnäytetyönään. Olemme iloisia, että voimme jakaa projektista tulevat hyödyt yhdessä paikallisen oppilaitoksen kanssa, puheenjohtaja Pohjola jatkaa.
Uppopuupuhdistamohanke toteutetaan soveltuvin osin Katumajärven suojeluyhdistyksen talkootyönä ja se sisältyy meneillään olevaan ELY-rahoitteiseen Katumajärven perushoitohankkeeseen.
Rankanippujen upotus toteutetaan alustavasti sääolosuhteista riippuen 14. tai 15. päivä helmikuuta.
Lisätietoja:
Katumajärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Markku Pohjola, 0400 443138, markkuh.pohjola@gmail.com
Hankkeessa on tavoitteena upottaa Myllyojaan maksimissaan 18 kpl rankanippuja noin kahden-kymmenen metrin matkalle kartassa punaisella ympäröityyn kohtaan.
Tule mukaan tukemaan työtä Katumajärven hyväksi. Tarvitsemme uusia jäseniä! Yhdessä olemme vahvoja. Jäsenmaksu on 10€/vuosi yksityishenkilöille ja 100€/vuosi yritysjäsenille. Yritysjäsenemme saavat nimensä näkyviin sivuillamme. Vuoden 2022 jäsenmaksu pyydetään maksamaan Etelä-Hämeen Osuuspankkiin Katumajärven suojeluyhdistys ry:n tilille FI49 5680 2720 0128 65 Ole hyvä ja ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen katumajarvi@gmail.com
Järviveden happipitoisuuden mittaustulokset löytyvät täältä.
Ojavesinäytteiden mittaustulokset löytyvät täältä täältä.
Kartta Katumajärven mittauspisteistä löytyy täältä.
Tulosten tulkinta Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä, Vanajavesikeskus
Kevättulvat olivat keväällä 2022 tavallista suurempia, ja Katumajärven veden pinnan taso jäi koko kesän ajaksi tavanomaista korkeammalle, vaikka pitkiä sadejaksoja ei enää kesälle sattunutkaan. Kevättulvien mentyä vähäsateinen kesä näkyi Katumajärven veden laadussa siten, että loppukesällä mitatut ravinnepitoisuudet olivat varsin matalia. Vähäinen virtaama puroista ei tuonut mukanaan järveen juurikaan kiintoainetta tai ravinteita. Pintavedestä mitatut fosforin ja typen ravinnepitoisuudet olivat matalia. Ne ovat tasolla, joka kuvaavat lähinnä vähäravinteista järveä. Järven eri osien välillä ei ollut merkittäviä laatueroja.
Katumajärven fosforipitoisuuden kesiarvo vuosina1990-2020 on 17 mg/m3. Nyt mitatut kymmenen milligramman molemmin puolin liikkuvat lukemat kertovat järven tilan vähittäisestä parantumisesta.
Järveen laskevien ojien ja muiden virtavesien ravinnepitoisuudet ovat yleensä aina järvivesiä korkeampia. Näin oli Katumajärveen laskevien ojien kohdalla. Ojavesien fosforipitoisuudet olivat useimmissa tapauksissa alempia kuin syksyn 2021 aikana otetut. Ojavesien laatu vaihtelee paljon eri kohteiden välillä. Osa ojista oli hyvinkin vähäravinteisia, toisien taas selvästi luonnontilaisista luvuista kohonneita.
Happitulokset kertovat syvänteiden happitilanteen olevan hyvän; lämpötilan harppauskerros on ollut n. 7-8 m syvyydessä, jonka alapuolella happikyllästys laskee normaalisti. Harppauskerroksen alapuolinen vesimassa ei saa uutta happitäydennystä ilmakehästä, sillä se ei kierrä pintaan saakka. Kesällä normaalit orgaanisen aineksen hajotusprosessit kuluttavat alusveden happivarantoja siihen saakka kunnes syystäyskierto taas sekoittaa koko vesimassan.
Tulokset ovat hyvin samankaltaiset vuoden takaiseen verrattuna. Myöskään järven eri osissa ei ole merkittäviä eroja.
Katumajärven suojeluyhdistys ry:n vuosikokous 21.8.2022 valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi Markku Pohjolan. Hallituksen jäseniksi valittiin Eeva Järveläinen, Hanna Kivelä, Pekka Lunnikivi, Johanna Maasto, Jarmo Mäki-Uuro, Jyrki Salminen, Arto Stolt ja Raimo Örlund.
Suojeluyhdistyksen kustantamia niittoja tehtiin 2.-3.8.2022 järven pohjoispäässä Kahiliston ja Tawast Golfin välisellä alueella sekä itäpuolella Kipinäniemen ja Petäjäharjunojan välillä. Suojeluyhdistys aloitti vuosittaiset vesikasvien niitot vuonna 2003. Niitot hoiti jälleen Kaislapohjat Asmo Paloniitty.
Pohjoispäässä oli lähinnä ulpukkaa. Ilmaversoiset kasvit on hävinneet vuosien saatossa lähes kokonaan. Eteläpäässä oli lähinnä järviruokoa ja vesitataria.
Kaupunki hoiti Kahilistosta niittojätteet pois.
Tämän lisäksi 13 ranta-asukasta teetti niittoja rannallaan omalla kustannuksella.
Suojeluyhdistys on useana vuonna kustantanut kaislojen niittoa Katumajärvellä. Niin tänäkin kesänä.
Niitot tehdään 1. - 5.8.2022. Myös yksityiset mökkiläiset voivat tilata omalla kustannuksellaan niiton Asmo Paloniityltä, Puh: 040 574 7456, asmopaloniitty@gmail.com
Vedenkorkeutta on mitattu lattamittauksella Katumajärvellä vuodesta 1953 lähtien, mutta nyt siirrytään automaattiseen mittaukseen
Automaattinen mittaus helpottaa vedenkorkeuden seurantaa ja mahdollistaa vedenkorkeuden reaaliaikeisen seurannan, sillä mittauslukemat lähetetään päivittäin Suomen ympäristökeskuksen seurantajärjestelmään.
Katumajärven suojeluyhdistyksen automaattinen vedenkorkeusmittari asennettiin yksityisen laiturin yhteyteen (kuva alla) Hämeen ELY-keskuksen asiantuntijan toimesta 10.5.2022.
Vedenkorkeuslukemat N60-järjestelmän mukaisesti
Katumajärven vedenkorkeuslukemat on ilmaistu N60- järjestelmän mukaan, samoin kuin Kankaistenjärven ja Matkolammin lukemat.
Vedenkorkeus on katsottavissa alla olevasta linkistä, josta näkyvät kaikkien Hämeen ELY- keskuksen alueella seurannassa mukana olevien järvien mittaustulokset.
Klikkaamalla Katumajärven vedenkorkeuskäyräkuvaa, avautuu suurempi näkymä, jonka alalaidasta klikkaamalla ”Kuvan arvot tiedostona” pääsee katsomaan päivittäisiä vedenkorkeuden lukemia sekä pitkäaikaisia keskiarvoja ja minimi sekä maksimiarvoja ajanjaksolla 1953-2021.
Särkikalaa pyydettiin tänä vuonna touko- kesäkuun aikana kahdella rysällä järven etelä- ja pohjoispäässä. Toimijoina olivat Katumajärven kalastusyhdistys ry ja Hämeenlinnan Kala ja Erä ry.
Kalastusta koordinoivat Kalastusyhdistyksen puolesta Ari Jauhiainen ja Hämeenlinnan Kala ja Erän puolesta Arto Stolt.
- Saalista tuli yhteensä noin 2200 kiloa. Ilmainen kala kelpasi hyvin kaupunkilaisille, Ari Jauhiainen ja Arto Stolt toteavat.
