Siirry sisältöön

Uutiset

Katumajärven suojeluyhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Kaija Hillebrandt kirjoitti vuonna 1999 upean omakustanteisen teoksen Paavolankulma - muinaismuistoja, huvilaelämää ja golfia (1999.) Kirja on katsaus rannan asukkaiden elämästä vuosien varrella sekä valottaa alueen historiaa ja esittää mm. vanhoja karttoja.

Kaijan luvalla, ja Pasi Näppilän ystävällisellä avustuksella saimme nyt luvan julkaista tämän koko teoksen Katumajärvestä kiinnostuneiden lukijoiden iloksi. Antoisia lukuhetkiä kaikille!

PAAVOLANKULMA

Kaijaa itseään haastateltiin myös suojeluyhdistyksen kotisivuille joitain vuosia sitten. Tähänkin kannattaa tutustua täällä:

Kaija Hillebrandt – Katumajärven suojeluyhdistys (katumajarvi.fi)

Katumajärven kalantilanne kiinnostaa rannan asukkaita ja järven käyttäjiä. Kokosimme yhteen muutamia kalastukseen liittyviä aiheita.

Millainen on Katumajärven kalakanta?

Katumajärven kalakanta on melko runsas. Hauki ja ahven ovat yleisemmät petokalat, mutta myös kuhakanta on vahvistumaan päin pitkäaikaisten istutusten ansiosta.

Särkikaloista särki, sorva, salakka ja lahna ovat yleisempiä. Suutaria on myös jonkun verran sekä säynävää.

Muikkukanta on myös aika vahva.

Lohikaloja ei järvessä liiemmin ole. Lohikalojen luontainen lisääntyminen ei järvessä onnistu mutta joitain kirjolohia saattaa vielä olla aikaisemmista istutuksista

Ankerias kanta on aika vahva istutusten takia. Tulee kuitenkin muistaa, että ankeriasta saa nykyään kalastaa vain heinäkuussa.

 

Millainen raputilanne järvessä on?

Rapukanta on tällä hetkellä heikko.

 

Millä välinein saa kalastaa ja mitä sääntöjä tulee järvellä noudattaa?

Sähköperämoottoria saa Katumajärvellä käyttää.

Kiinteille pyydyksille hämeenlinnalaisille myydään kalamerkkejä Palvelupiste Kastellista. Myös lisälupia uisteluun saa sieltä.

 

Mitä muuta on hyvä tietää kalastamisesta Katumajärvellä?

Keväisin suoritetaan hoitokalastusta kahdella rysällä, joka hieman auttaa särkikalojen koon suurenemisessa ja vähenemisessä.

Kalastus järvellä on ollut hiipumaan päin. Lähtekää siis KALAAN.

 

SONY DSC

Katumajärven suojeluyhdistys, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) laajentavat yhteistyötään aloittamalla yhteisprojektin, jonka teemana on Vesityöhön osallistamien.

Hanke pitää sisällään kaksi osaprojektia; Katumajärvibarometrin kehitystyö sekä Nuorten osallistaminen vesiensuojelutyöhön.

Projektin aloituskokous pidettiin keskiviikkona 23. elokuuta. Projekti toteutetaan HAMkin kestävän kehityksen opiskelijaprojektina alkavan syksyn aikana.

Tuloksista tiedotetaan niiden valmistumisen myötä.

 

Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa tulosta. Asia ilmenee suojeluyhdistyksen tekemän järviveden laadun omaseurannan tuloksista.

- Katumajärvi lähestyy entisestä keskiravinteisen järven tilasta vähäravinteista tilaa. Ravinnepitoisuudet viimeisissä mittauksissa ovat jo luokiteltavissa vähäravinteiseen luokkaan, arvio Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.

Järvivesinäytteitä on otettu elokuun alussa vuosittain 2021-2023 viidestä eri järvipisteestä ja kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrät vedessä ovat olleet laskusuunnassa koko mittausjakson ajan.

Usein sellaisissa järvissä, joihin tulee humusaineita metsäalueilta tai soilta, typpipitoisuus nousee, vaikka fosfori olisikin alempana. Voidaan siis arvioida, että Katumajärven humuskuormitus on hyvin vähäistä, Mäkelä toteaa.

– Syvänteiden happitilanne on alentunut, mutta ei täysin lopussa. Tämä osoittaa, että järven prosessit pystyvät käsittelemään järveen päätyneen orgaanisen aineksen hajotuksen juuri niin, että happitalous ei kärsi selvästi. Hapettomuudesta aiheutuvia lisähaittoja järvelle (eli sisäistä kuormitusta) ei tässä tilanteessa synny, Suvi Mäkelä jatkaa.

Pitkäjänteinen Katumajärven suojelutyö tuottaa näin konkreettista tulosta. Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola kiittää kaikkia suojelutyötä tekeviä sekä yhteistyökumppaneita ja tukijoita, jotka mahdollistavat nykyisen laajuisten hoitotoimenpiteiden tekemisen.

Kuva: Raimo Örlund

 

Katumajärven suojeluyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 20. elokuuta Sotainvalidien veljesmajalla Kipinäniemessä. Kokouksessa käsiteltiin päättyneen toimintakauden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma alkavalle kaudelle.

Painavassa roolissa yhdistyksen toiminnassa toimintakaudella 2022–2023 olivat kaksi alkanutta hanketta; uppopuupuhdistamon rakentaminen Myllyojaan sekä avattu Katumajärvibarometri.

Katumajärven hoitosuunnitelma päivitettiin vuosiksi 2023–2027 yhteistyössä Vanajavesikeskuksen kanssa.

Hoitokalastusta jatkettiin Katumajärven kalastusyhdistys ry:n ja Hämeenlinnan Kala ja Erä ry:n kanssa.

Lue vuosikertomus kokonaisuudessaan tästä: vuosikertomus 2022–2023

Lue yhdistyksen toimintasuunnitelma tästä kaudelle 2023-2024.

Jäsenmaksu

Jäsenmaksun suuruus pidettiin edellisvuosien tasolla. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 10 euroa ja yritys- sekä yhteisöjäsenten jäsenmaksu 100 euroa vuodessa. Toimintaa voi tukea myös vapaaehtoisella maksulla jäsenmaksun lisäksi.

Maksun voit maksaa tilille: FI49 5680 2720 0128 65 Etelä-Hämeen Osuuspankki / Katumajärven suojeluyhdistys ry.

Jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun ja laittamalla viestiin oma nimi sekä sähköpostiosoite. Liittymistieto on hyvä laittaa myös yhdistyksen osoitteeseen katumajarvi@gmail.com, jotta yhdistyksen tiedotuksen varmistamiseksi.

Hallituksen kokoonpano 2023–2024

Puheenjohtaja: Markku Pohjola

Varapuheenjohtaja: Jyrki Salminen

Hallitus: Eeva Järveläinen, Hanna Kivelä, Pekka Lunnikivi, Johanna Maasto, Jarmo Mäki-Uuro, Arto Stolt, Tiina Ven ja Raimo Örlund.

Vuosikokouksen puheenjohtaja Jarmo Mäki-Uuro (vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pohjola

Idänpään uimarannalla on tehty havaintoja limapalleroista, jotka tehtyjen selvitysten mukaan ovat sinimollusia. Katumajärven suojeluyhdistyksen tietojen mukaan näitä havaintoja on tehty aikaisempinakin vuosina, joten uudesta ilmiöstä ei ole kysymys.

Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut seuraa uimakauden loppuun (31.8.) asti viikoittain limapalleroiden määrää Hämeenlinnan Idänpäässä.

Mahdollisista havainnoista muilla uimarannoilla voi tehdä ilmoituksen kaupungin terveysvalvontaan tai Katumajärven suojeluyhdistykselle.

Yle Häme kertoo lisää tehdyistä havainnoista artikkelissaan: Katumajärven uimarannan vedessä on havaittu vihreitä limapalleroita

Kuva: KaSy

Kuva: Hämeenlinnan kaupunki

Monet ranta-asukkaat ja virkistyskäyttäjät ovat huomanneet, että järvellä on ollut tällä viikolla normaalia enemmän vilskettä. Katumajärvellä onkin todella ollut kiirettä, on niitetty vesikasveja ja otettu vesinäytteitä.

Vesikasvien niitot tehtiin tiistaina ja keskiviikkona Kaislapoikien toimesta (Asmo Paloniitty). Suojeluyhdistys teetti niittoja eniten ruovikoituneilla rannoilla pääasiassa järven pohjois- ja itärannalla. Lisäksi yhteensä 15 ranta-asukasta teetti niittoja omalla kustannuksellaankin. Monet kiitokset tästä kaikille niittoja teettäneille, ja varsinkin Asmo Paloniitylle ja Kaislapojille! Tämä jokavuotinen toimenpide auttaa pitämään yhteisen järvemme hyvässä kunnossa kasvillisuuden osalta.

Vesinäytteitä otettiin keskiviikkona aamupäivällä viidestä eri puolilla järveä sijaitsevasta vakiomittauspisteestä. Näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet metrin syvyydeltä sekä happipitoisuus metri pohjan yläpuolelta. Tulokset julkaistaan, kun analyysit on tehty ja asiantuntijoilta saatu lausunto. Tulokset kertovat tämänhetkisen pintaveden ravinnetilanteen sekä syvännepisteiden happitilanteen.

 Katumajärven kalastusyhdistys ja Hämeenlinnan Kala ja Erä Arto Stoltin ja Ari Jauhiaisen luotsaamina vastasivat tämän kevään hoitokalastuksesta. Sääolosuhteet eivät tällä kertaa suosineet, vaan tuulinen ja kylmä sää sotkivat kalastusta merkittävästi. Yhteissaalis jäikin vain noin 1200 kiloon.

Katumajärven suojeluyhdistys ilmoitti kalastuksesta Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa sekä omilla koti- ja verkkosivuilla, ja ilmainen kala kelpasi kaupunkilaisille hyvin tänäkin vuonna.

Monet kiitokset kaikille talkoolaisille!

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kestävän kehityksen koulutusohjelmassa opiskeleva Anu Heinilä on tehnyt opinnäytetyön Katumajärven suojeluyhdistyksen uppopuuprojektin toteuttamisesta Myllyojaan (lue projektista tarkemmin täältä).

Voit tutustua Anun opinnäytetyöhön tästä linkistä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614879

Opinnäytetyön ohella Anu Heinilä on tehnyt myös oppaan menetelmän käyttöönottoon: https://vesi.fi/aineistopankki/uppopuupuhdistamo-opas-menetelman-kayttoon/

Kiitoksena erinomaisesta työstä, Katumajärven suojeluyhdistys palkitsi Anu Heinilän stipendillä. Vielä kerran lämpimät kiitokset Anulle upeasta ja erittäin merkityksellisestä työstä!

Katumajärven suojeluyhdistys ry on päivittänyt Katumajärven hoitosuunnitelman yhteistyössä Vanajavesikeskuksen kanssa vuosille 2023-2027. Myös Hämeenlinnan kaupunki on antanut kommenttinsa suunnitelmaan ennen sen julkaisua.

Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on

  1. Katumajärven elokogisen tilan nostamisen tyydyttävältä tasolta hyvälle tasolle
  2. Kestävän toimintamallin kehittäminen sille, että Katumajärven pysyy jatkossa hyvällä tasolla.

Suunnitelmaan voit tutustua tästä linkistä:
Katumajärven hoitosuunnitelma 2023-2027_ 08062023

Alla ote suunnitelman johdannosta:

"Tämä hoitosuunnitelma on laadittu yhteistyössä Katumajärven suojeluyhdistys ry:n, Vanajavesikeskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Suunnitelman teossa on hyödynnetty Katumajärven käyttö- ja hoitosuunnitelmaa vuosille 2006-2020. Suunnitelma päivitettiin PAKKA-hankkeessa, joka oli Katuma-, Kankaisten- ja Pannujärven sekä Myllyojan vesiensuojeluhanke. Päivityksestä vastasi ympäristöasiantuntija Heli Jutila yhdessä Katumajärven suojeluyhdistyksen kanssa

Suunnitelma on sovittu toteutettavaksi yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja Vanajavesikeskuksen kanssa Katumajärven suojeluyhdistyksen vuosittaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Yhteistyötä pyritään lisäämään ja tehostamaan suojelutoimia osakaskuntien, kalastusyhdistysten ja järven ympäristössä sijaitsevien yritysten kanssa.

Suunnitelman toteuttamisen vetovastuu on Katumajärven suojeluyhdistyksellä ja yhdistys koordinoi tekemistä ja kokoaa kuhunkin työhön tarvittavan yhteistyöverkoston. Kaupunki vaikuttaa alueella tehtäviin toimenpiteisiin osin viranomais- ja asiantuntijanäkökulmasta, osin maa- ja vesialueen omistajana. Vanajavesikeskus on asiantuntija- ja hanketoimija, joka voi avustaa hankkeiden suunnittelutarpeissa, toteuttamisessa tai niiden vaikutusten seuraamisessa. Vanajavesikeskuksen vuosittain haussa olevat omaehtoisen vesiensuojelun avustukset ovat yksi mahdollinen rahoituslähde pienehköille hankkeille.

Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman (2022-2027) mukaisesti hyvän ekologisen tilan saavuttaminen sekä kestävän toimintamallin kehittäminen järven tilan pitämiseksi hyvänä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii systemaattisten rehevöitymistä vähentävien toimenpiteiden jatkamista ja tehostamista sekä vuosittaista seurantaa veden laadun ja ravinnekuormituksen mittauksilla.

Suunnitelma kokoaa Katumajärveen kohdistuvat toimenpiteet vuoteen 2027 saakka ja auttaa rahoituksen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja hankkimisessa sekä toiminnan koordinoinnissa yhteistyökumppaneiden kanssa.

Seuraavan kerran hoitosuunnitelmaa päivitetään 2027 aikana ja väliarviointi tehdään seuraavan ekologisen luokituksen yhteydessä v 2025 (vuosilukua ei vahvistettu). Silloin arvioidaan tämän suunnitelman tavoitteiden toteutuminen ja päätetään jatkoaskelista. Vaikka vesienhoidolliset tavoitteet järven tilan parantumisesta olisivat toteutuneet toivotusti, on vesienhoitotyö luonteeltaan jatkuvaa. Tarve järven tilan aktiiviselle seurannalle, hoitotoimenpiteille ja vanhojen rakenteiden ylläpidolle, viestinnälle ja asukkaiden aktivoinnille ei 2 katoa, vaikka hyvä ekologinen tilatavoite olisi saavutettu."