Tekijä: Hanna Kivelä

Jokakeväinen hoitokalastus toteutetaan tänäkin vuonna toukokuun aikana ja tehdään taklkoovoimin Katumajärven kalastusyhdistyksen ja Hämeenlinnan Kala ja Erän organisoimana.

Hoitokalastuksen tavoitteena on poistaa järvestä särkikalaa, sillä niiden osuus on viimeisissä koekalastuksissa todettu liian suureksi petokalakantaan nähden. Hoitokalastuksessa poistetaan myös ravinteita, sillä kalabiomassan mukana poistuun noin 6-7 kg fosforia ja 25-30 kg typpeä / 1000 kg kalaa.

Hoitokalastus toteutetaan kahdella rysällä, joista toinen lasketaan järven pohjoispäähän ja toinen eteläpäähän. Saaliskalat jaetaan ilmaiseksi kaupunkilkaisille kuten aikaisempinakin vuosina.

Rysät laskettiin 4.-5.5., ja ne koetaan viikon välein toukokuun aikana. Sääolot saattavat estää pyydysten kokemisen, joten pyyntiajat on syytä varmistaa alla mainituilta henkilöiltä.

Kalojen noutoaikojen tiedustelut puhelimitse tai tekstiviestillä:

• Katuman lavan ranta: Ari Jauhiainen, 050 347 9432
• Idänpään venevalkama (S-Marketin vastapäätä): Arto Stolt, 040 737 4880

Katumajärven suojeluyhdistys on tehnyt ehdotuksen Katumajärven tulvimisen hallintaan. Ehdotus on osoitettu Hämeenlinnan kaupungille, Hämeen ELY- keskukselle ja HS-Vesi Oy:lle.

Ehdotuksen mukaan Kutalanjoen kevyen liikenteen rummun korjauksen lisäksi parannettaisiin järven eteläpäässä sijaitsevan Harvialanojan veden virtausta suurentamalla Rantatien alittavaa rumpua, jolloin luotaisiin varaventtiili korkeimpien tulvahuippujeen leikkaamiseksi.

Perusteluna ehdotukselle on se, että Harvialanoja toimii järven toisena laskuojana veden ollessa tulvakorkeudessa. Tällä hetkellä vesi on niin korkealla, että rummun kapasiteetti ei riitä. Toisena perusteluna on, että veden vaihtuminen on järven eteläpäässä hidasta sillä sekä laskujoki (Kutalanjoki) että järven suurin vedentuoja Myllyjoki sijaitsevat järven pohjoispäässä lähes vastakkain. Virtaaman lisääminen Harvialanojassa lisäisi tulva-aikana aikana veden vaihtumista eteläpäässä.

Pro Katumajärvi- hanke 2024-2026

Katumajärven suojeluyhdistys on käynnistämässä kolmivuotista Pro Katumajärvi- hanketta, jonka keskeisenä tavoitteena on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Hankkeella pyritään edesauttamaan hyvän ekologisen tilan saavuttamista Katumajärvellä.

Ravinnekuormituksen vähentämiseksi hankkeessa on tarkoitus rakentaa uppopuupuhdistamoja ja  kosteikko sekä tehostaa järveen laskevien ojien ravinnekuormituksen valvontaa. Tämän lisäksi jatketaan vuosittaisia perushoitotoimenpiteitä: hoitokalastusta, vesikasvien niittoja ja laskeutusaltaiden kunnostusta ja tyhjennyksiä

Hankkeen kokonaisbudjetti on n 39000 euroa, josta ELY- rahoituksen osuus on puolet ja toinen puoli on tarkoitus kattaa talkootyöllä ja yhteistyökumppaneilta saatavilla toiminta-avustuksilla.

Hankkeen tukijoiksi haetaan lähialueen yrityksiä ja tähän mennessä tukijoiksi ovat lupauteet Linna Golf, Tawast Golf ja Vanajanlinna.

Myllyjoen ravinnekuormitusselvitys- hanke

Katumajärvi ja Matkolammi saavat pääosan vedestään Myllyjoesta, joka on myös näiden suurin ravinnekuormittaja vastaamalla noin puolesta Katumajärven fosfori- ja typpikuormituksesta.

Katumajärven ja Matkolammin suojeluyhdistykset ovat juuri käynnistäneet yhteisen hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää mistä Myllyjokeen tulevat ravinteet ovat peräisin.

Hankkeessa otetaan vesinäytteitä Myllyjokeen ja Matkolammiin laskevista ojista ja niistä analysoidaan kokonaistyppi- ja kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja tehdään tarvittaessa mikrobiologisia tutkimuksia.

Hankkeen tulemana on ravinnekuormitusselvitys, mistä ilmenevät merkittävät Myllyjokea kuormittavat kohteet. Tulosten perusteella tehdään johtopäätökset ja ehdotukset, minkälaiset toimenpiteet olisivat parhaita ja toteuttamiskelpoisia vähentämään Myllyjoen aiheuttamaa ravinnekuormitusta Matkolammille ja Katumajärvelle.

Hanke toteutetaan ulkopuolisia palveluita lukuun ottamatta yhdistysten aktiivien ja hankkeen asiantuntijoiden talkootyönä. Merkittävänä resurssina hankkeessa on HAMK:in opinnäytetyöntekijä.

Katumajärven suojeluyhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Kaija Hillebrandt kirjoitti vuonna 1999 upean omakustanteisen teoksen Paavolankulma - muinaismuistoja, huvilaelämää ja golfia (1999.) Kirja on katsaus rannan asukkaiden elämästä vuosien varrella sekä valottaa alueen historiaa ja esittää mm. vanhoja karttoja.

Kaijan luvalla, ja Pasi Näppilän ystävällisellä avustuksella saimme nyt luvan julkaista tämän koko teoksen Katumajärvestä kiinnostuneiden lukijoiden iloksi. Antoisia lukuhetkiä kaikille!

PAAVOLANKULMA

Kaijaa itseään haastateltiin myös suojeluyhdistyksen kotisivuille joitain vuosia sitten. Tähänkin kannattaa tutustua täällä:

Kaija Hillebrandt – Katumajärven suojeluyhdistys (katumajarvi.fi)

Monet ranta-asukkaat ja virkistyskäyttäjät ovat huomanneet, että järvellä on ollut tällä viikolla normaalia enemmän vilskettä. Katumajärvellä onkin todella ollut kiirettä, on niitetty vesikasveja ja otettu vesinäytteitä.

Vesikasvien niitot tehtiin tiistaina ja keskiviikkona Kaislapoikien toimesta (Asmo Paloniitty). Suojeluyhdistys teetti niittoja eniten ruovikoituneilla rannoilla pääasiassa järven pohjois- ja itärannalla. Lisäksi yhteensä 15 ranta-asukasta teetti niittoja omalla kustannuksellaankin. Monet kiitokset tästä kaikille niittoja teettäneille, ja varsinkin Asmo Paloniitylle ja Kaislapojille! Tämä jokavuotinen toimenpide auttaa pitämään yhteisen järvemme hyvässä kunnossa kasvillisuuden osalta.

Vesinäytteitä otettiin keskiviikkona aamupäivällä viidestä eri puolilla järveä sijaitsevasta vakiomittauspisteestä. Näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet metrin syvyydeltä sekä happipitoisuus metri pohjan yläpuolelta. Tulokset julkaistaan, kun analyysit on tehty ja asiantuntijoilta saatu lausunto. Tulokset kertovat tämänhetkisen pintaveden ravinnetilanteen sekä syvännepisteiden happitilanteen.

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kestävän kehityksen koulutusohjelmassa opiskeleva Anu Heinilä on tehnyt opinnäytetyön Katumajärven suojeluyhdistyksen uppopuuprojektin toteuttamisesta Myllyojaan (lue projektista tarkemmin täältä).

Voit tutustua Anun opinnäytetyöhön tästä linkistä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614879

Opinnäytetyön ohella Anu Heinilä on tehnyt myös oppaan menetelmän käyttöönottoon: https://vesi.fi/aineistopankki/uppopuupuhdistamo-opas-menetelman-kayttoon/

Kiitoksena erinomaisesta työstä, Katumajärven suojeluyhdistys palkitsi Anu Heinilän stipendillä. Vielä kerran lämpimät kiitokset Anulle upeasta ja erittäin merkityksellisestä työstä!

Katumajärven suojeluyhdistys ry on päivittänyt Katumajärven hoitosuunnitelman yhteistyössä Vanajavesikeskuksen kanssa vuosille 2023-2027. Myös Hämeenlinnan kaupunki on antanut kommenttinsa suunnitelmaan ennen sen julkaisua.

Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on

1. Katumajärven elokogisen tilan nostamisen tyydyttävältä tasolta hyvälle tasolle
2. Kestävän toimintamallin kehittäminen sille, että Katumajärven pysyy jatkossa hyvällä tasolla.

Suunnitelmaan voit tutustua tästä linkistä:
Katumajärven hoitosuunnitelma 2023-2027_ 08062023

Alla ote suunnitelman johdannosta:

"Tämä hoitosuunnitelma on laadittu yhteistyössä Katumajärven suojeluyhdistys ry:n, Vanajavesikeskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Suunnitelman teossa on hyödynnetty Katumajärven käyttö- ja hoitosuunnitelmaa vuosille 2006-2020. Suunnitelma päivitettiin PAKKA-hankkeessa, joka oli Katuma-, Kankaisten- ja Pannujärven sekä Myllyojan vesiensuojeluhanke. Päivityksestä vastasi ympäristöasiantuntija Heli Jutila yhdessä Katumajärven suojeluyhdistyksen kanssa

Suunnitelma on sovittu toteutettavaksi yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja Vanajavesikeskuksen kanssa Katumajärven suojeluyhdistyksen vuosittaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Yhteistyötä pyritään lisäämään ja tehostamaan suojelutoimia osakaskuntien, kalastusyhdistysten ja järven ympäristössä sijaitsevien yritysten kanssa.

Suunnitelman toteuttamisen vetovastuu on Katumajärven suojeluyhdistyksellä ja yhdistys koordinoi tekemistä ja kokoaa kuhunkin työhön tarvittavan yhteistyöverkoston. Kaupunki vaikuttaa alueella tehtäviin toimenpiteisiin osin viranomais- ja asiantuntijanäkökulmasta, osin maa- ja vesialueen omistajana. Vanajavesikeskus on asiantuntija- ja hanketoimija, joka voi avustaa hankkeiden suunnittelutarpeissa, toteuttamisessa tai niiden vaikutusten seuraamisessa. Vanajavesikeskuksen vuosittain haussa olevat omaehtoisen vesiensuojelun avustukset ovat yksi mahdollinen rahoituslähde pienehköille hankkeille.

Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman (2022-2027) mukaisesti hyvän ekologisen tilan saavuttaminen sekä kestävän toimintamallin kehittäminen järven tilan pitämiseksi hyvänä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii systemaattisten rehevöitymistä vähentävien toimenpiteiden jatkamista ja tehostamista sekä vuosittaista seurantaa veden laadun ja ravinnekuormituksen mittauksilla.

Suunnitelma kokoaa Katumajärveen kohdistuvat toimenpiteet vuoteen 2027 saakka ja auttaa rahoituksen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja hankkimisessa sekä toiminnan koordinoinnissa yhteistyökumppaneiden kanssa.

Seuraavan kerran hoitosuunnitelmaa päivitetään 2027 aikana ja väliarviointi tehdään seuraavan ekologisen luokituksen yhteydessä v 2025 (vuosilukua ei vahvistettu). Silloin arvioidaan tämän suunnitelman tavoitteiden toteutuminen ja päätetään jatkoaskelista. Vaikka vesienhoidolliset tavoitteet järven tilan parantumisesta olisivat toteutuneet toivotusti, on vesienhoitotyö luonteeltaan jatkuvaa. Tarve järven tilan aktiiviselle seurannalle, hoitotoimenpiteille ja vanhojen rakenteiden ylläpidolle, viestinnälle ja asukkaiden aktivoinnille ei 2 katoa, vaikka hyvä ekologinen tilatavoite olisi saavutettu."

Ojavesinäytteet otettiin tänä vuonna kevättulvien aikaan toukokuun alussa ja järvivesinäytteet elokuun alussa.

• Järviveden mittaustulokset löytyvät täältä.
• Järviveden happipitoisuuden mittaustulokset löytyvät täältä.
• Ojavesinäytteiden mittaustulokset löytyvät täältä täältä.
• Kartta Katumajärven mittauspisteistä löytyy täältä.

Tulosten tulkinta
Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä, Vanajavesikeskus

Kevättulvat olivat keväällä 2022 tavallista suurempia, ja Katumajärven veden pinnan taso jäi koko kesän ajaksi tavanomaista korkeammalle, vaikka pitkiä sadejaksoja ei enää kesälle sattunutkaan. Kevättulvien mentyä vähäsateinen kesä näkyi Katumajärven veden laadussa siten, että loppukesällä mitatut ravinnepitoisuudet olivat varsin matalia. Vähäinen virtaama puroista ei tuonut mukanaan järveen juurikaan kiintoainetta tai ravinteita. Pintavedestä mitatut fosforin ja typen ravinnepitoisuudet olivat matalia. Ne ovat tasolla, joka kuvaavat lähinnä vähäravinteista järveä. Järven eri osien välillä ei ollut merkittäviä laatueroja.

Katumajärven fosforipitoisuuden kesiarvo vuosina1990-2020 on 17 mg/m3. Nyt mitatut kymmenen milligramman molemmin puolin liikkuvat lukemat kertovat järven tilan vähittäisestä parantumisesta.

Järveen laskevien ojien ja muiden virtavesien ravinnepitoisuudet ovat yleensä aina järvivesiä korkeampia. Näin oli Katumajärveen laskevien ojien kohdalla. Ojavesien fosforipitoisuudet olivat useimmissa tapauksissa alempia kuin syksyn 2021 aikana otetut. Ojavesien laatu vaihtelee paljon eri kohteiden välillä. Osa ojista oli hyvinkin vähäravinteisia, toisien taas selvästi luonnontilaisista luvuista kohonneita.

Happitulokset kertovat syvänteiden happitilanteen olevan hyvän; lämpötilan harppauskerros on ollut n. 7-8 m syvyydessä, jonka alapuolella happikyllästys laskee normaalisti. Harppauskerroksen alapuolinen vesimassa ei saa uutta happitäydennystä ilmakehästä, sillä se ei kierrä pintaan saakka. Kesällä normaalit orgaanisen aineksen hajotusprosessit kuluttavat alusveden happivarantoja siihen saakka kunnes syystäyskierto taas sekoittaa koko vesimassan.

Tulokset ovat hyvin samankaltaiset vuoden takaiseen verrattuna. Myöskään järven eri osissa ei ole merkittäviä eroja.